Perjantaikahvitus

Sanotaan, että lapsenkasvatuksen kaksi tärkeintä komponenttia ovat johdonmukaisuus ja rutiinit. No meillä on ainakin yksi rutiini, josta pidetään johdonmukaisesti kiinni: perjantaikahvit. Perjantai-iltapäivisin meillä on tapana kersan kanssa kävellä päiväkodilta suoraan lähileipomoon (joita on viiden minuutin kävelyetäisyydellä kolme; se on jo hemmottelua). Lapsi saa kaakaomaidon ja yhden vapaavalintaisen pullan. Äidille sama setti mutta kahvilla. Puolituntisen aikana vertaillaan leivoksia, vaihdetaan päivän kuulumiset ja mietitään, mitä tehdään illalla. Tätäpä ei voinut vauvan kanssa tehdä. En pane kyllä yhtään pahakseni, että aika on mennyt niin nopeasti.


Pätkä tarjosi maistiaisia pullastaan. Syyllisestä ilmeestäni päätellen haukkasin liikaa? 

Kuidut on tässä leivässä kohdallaan. Vínarbrauð (viinerileipä).

Tänään otin yhden perjantaipullan sijasta kaksi, koska saimme juuri Katjan kanssa Vuoden mutsi 2:n kässärin valmiiksi. Huikeaa! Otavan kustannustoimittaja saa pian meiltä postia. Uskallanpa arvata, että hänellä on vastassa ensi maanantaina tavallista hauskempi työpäivä.

Tunnisteet: , ,