anotaan, että lapsenkasvatuksen kaksi tärkeintä komponenttia ovat johdonmukaisuus ja rutiinit. No meillä on ainakin yksi rutiini, josta pid...

Perjantaikahvitus

27.9.13 Satu Kommentteja: 14

Sanotaan, että lapsenkasvatuksen kaksi tärkeintä komponenttia ovat johdonmukaisuus ja rutiinit. No meillä on ainakin yksi rutiini, josta pidetään johdonmukaisesti kiinni: perjantaikahvit. Perjantai-iltapäivisin meillä on tapana kersan kanssa kävellä päiväkodilta suoraan lähileipomoon (joita on viiden minuutin kävelyetäisyydellä kolme; se on jo hemmottelua). Lapsi saa kaakaomaidon ja yhden vapaavalintaisen pullan. Äidille sama setti mutta kahvilla. Puolituntisen aikana vertaillaan leivoksia, vaihdetaan päivän kuulumiset ja mietitään, mitä tehdään illalla. Tätäpä ei voinut vauvan kanssa tehdä. En pane kyllä yhtään pahakseni, että aika on mennyt niin nopeasti.


Pätkä tarjosi maistiaisia pullastaan. Syyllisestä ilmeestäni päätellen haukkasin liikaa? 

Kuidut on tässä leivässä kohdallaan. Vínarbrauð (viinerileipä).

Tänään otin yhden perjantaipullan sijasta kaksi, koska saimme juuri Katjan kanssa Vuoden mutsi 2:n kässärin valmiiksi. Huikeaa! Otavan kustannustoimittaja saa pian meiltä postia. Uskallanpa arvata, että hänellä on vastassa ensi maanantaina tavallista hauskempi työpäivä.

14 kommenttia:

  1. Onnea rutistuksen ansiosta! Minä ainakin aion hankkia teoksenne meidän kirjastoon jahka Otava oman osansa tekee. Viineri tai kaksi todellakin ansaittu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marjaana! Kirja on kaupoissa tammikuun alussa - jos kaikki menee putkeen ja kuten aiottua :D

      Poista
  2. Mahtava rutiini! Onnea kässärin valmistumisesta, huikea juttu!

    VastaaPoista
  3. :) Onnea. Kirjaa odotellessa...
    (Hyvä ilme lapsella kolmannessa kuvassa! Taisit todella haukata liikaa...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ahneena taisin vetäistä melkein neljänneksen donitsista... Ups.

      Poista
  4. Ihana tapa aloittaa viikonloppu! Olisipa meilläkin tarhan tai kodin lähellä joku kahvila. Apinoisin tämän rutiinin saman tien :) pitäisköhän rueta perjantaisin vaikka leipomaan kasvatusmielessä... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnitin heti ekaa kertaa Islantiin tullessani huomiota siihen, että täällä on paljon enemmän leipomoita kuin Suomessa; parin tuhannen ihmisen kokoisissa kylissäkin on ainakin yksi, jopa kaksi, leipomoa. Ihanaa, että saa tuoreita munkkeja ja leipää :)

      Poista
  5. Onnittelut kässärin valmistumisesta. Olen samaa mieltä kuin Marjaana yllä, viineri tai kaksi on sen kirjoitusrupeaman päätteeksi todellakin ansaittu. :)

    Korpikissa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluista; meni melkein metri viineirä, eli ihan kirpakka sokerihumala viikonlopun alkuun, hehe.

      Poista
  6. Kyllä! On mahtavaa kun lapseni on myös 4-vuotias ja muuttunut ns. ihmiseksi. Voimme keskustella, suunnitella ja esimekriksi nauttia poppareita ja yhteistä tv-ohjelmaa (joka häpeäkseni on Voice Kids mutta silti). Vauvan tyhjä toljotus ja käsittämätön puhe - ei ole ikävä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, niin samat fiilikset täällä!

      Poista
  7. Onnea käsiksen valmistumisesta :)

    Jopa lapsen ilme kertoo sinun haukanneen liikaa :D Ihana tapa teillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, jouduin vähän hyvittelemään ja annoin sen haukata omasta leivoksani (joka ei kumminkana kelvannut, koska siinä on suklaata, ja sitähän kersa ei voi sietää -> kumma tyyppi)

      Poista

Mitä tuumaat?