ai olen muistanut jo monta kertaa vihellellä, että Vuoden mutsi 2 ilmestyy tammikuussa? Huhkimme kakkosta Katjan kanssa kasaan vielä syys...

Mitä haluaisit kysyä kaksikielisyyden tutkijalta?

26.8.13 Satu Kommentteja: 25

Kai olen muistanut jo monta kertaa vihellellä, että Vuoden mutsi 2 ilmestyy tammikuussa? Huhkimme kakkosta Katjan kanssa kasaan vielä syyskuun ajan ja sitten tuotos pitäisi olla siinä kunnossa, että sen kehtaisi ojentaa Otavalle. Näimme pari viikkoa sitten kannen. Se on - tirsk - ihan helvetin hauska. Kiitos taas kerran,  Satu Kontinen. Huippua!

Vuoden mutsiin liittyen haastattelen tällä viikolla lasten kaksikielisyyteen perehtynyttä tutkijaa Sirje Hassista. Hassinen esittelee väikkärissään mm. viisi erilaista käytäntöä, joiden mukaan vanhempi voi toimia pyrkeissään lapsen kaksikielisyyteen. Todella kiinnostavaa luettavaa! Palaan aiheeseen vielä tarkemmin, kunhan haastattelu on tehty.

Mitenkään vuodenaikaan liittymättä: pääsiäistarjous islantilaisittain.
Olen pannut merkille, että useammalla lukijallani on kaksikielinen perhe. Olisiko teillä jotain lapsen kaksikielisyyteen liittyvää kysymystä, johon janoatte vastausta? Kyssiä voi heitellä tuohon kommenttiosioon, otan niitä esille haastattelussa ja listaan vastaukset myös tänne blogin puolelle.

PS. Hassiselta on ilmestynyt myös käytännönläheinen käsikirja kaksikielisen lapsen vanhemmille, Lapsesta kasvaa kaksikielinen. Kirjaa saa varmasti kirjastoista tai tilattua omaksi mm. Suomalaisesta nettikirjakaupasta.

25 kommenttia:

  1. Mua kiinnostaisi sellaisen lapsen kaksikielisyys, jonka molemmat vanhemmat on vaikka suomenkielisiä, mutta koko perhe asuu maassa, jossa puhutaan muuta kieltä. Lapsesta tulee ennemmin tai myöhemmin kaksikielinen, vaikka kotona puhutaan suomea. Miten kaksikielisyyttä voisi tässä tilanteessa tukea, erityisesti alle kouluikäisellä?

    -M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kysymys! Laitan tämän listaan.

      Poista
  2. Hei! Hienoa!

    Kun kahden erimaalaisen vanhemman perhe asuu jomman kumman kotimaassa tai äidinkieltä puhuvassa maassa (sama tilanne kuin teillä), jää se toinen kieli auttamatta vähemmälle, ja mahdollisesti toinen vanhempi on ainoa kontaktihenkilö. Mitä jos lapsi jossain vaiheessa ei enää osaa, halua, suostu, uskalla .. puhua tätä "heikompaa" kieltä, tai puhuu sitä aina vaan vähemmän, vaikka ymmärtäisikin kaiken? Voinko auttaa?

    Ja entäpä perheet, joiden lapsilla on äidin kieli, isän kieli ja vielä erikseen asuinmaan kieli? Olen myös miettinyt, kuinka olennaista on, mitä kieltä vanhemmat päättävät keskenään puhua - onko tämä se kieli, jonka lapsi parhaiten omaksuu?

    Tukeakseen parhaiten lapsen kielen oppimista, mikä on oikea taktiikka: -pitäisikö minun aina johdonmukaisesti tietyssä tilanteessa puhua tietyllä kielellä, ts. jos keskustelu on x kielellä, puhun myös lapselle x kieltä, enkä suomea VAI - puhun aina suomea lapsen kanssa, koska se on meidän yhteinen kielemme? (Ollessani siinä onnellisessa tilanteessa, että puhun molempia kieliä täysin sujuvasti)

    Oppiiko lapsi toisen vanhemman äidinkielen pelkästään puhumalla ja lukemalla tämän yhden vanhemman kanssa, vai tarvitaanko opetusta, jotta kielestä tulee äidinkielen tasoinen, jos lapsi menee koko elämänsä vieraskieliseen kouluun? Varmaankin on paljon eroa, onko kyseessä kaksi eurooppalaista äidinkieltä tai vaikkapa suomi-kiina -yhdistelmä.

    Varmaan jo kysymysten määrästä arvasit, mainio aihe, odotan innolla :D

    -My

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavia kyssiä, laitan muistiin nämäkin :)

      Poista
  3. Kiva tietää, että aiheesta on suomeksikin kirja, oletko lukenut? Onko hyvä? Musta tuntuu, että kysymyksiä oli tosi paljon ennen kuin esikoinen oppi puhumaan, sen jälkeen niihin on löytynyt vastauksia pikku hiljaa käytännössä. Meillä tietysti on helppo tilanne, kun asutaan Suomessa, mutta koti- ja koulukielenä on sitten isänkieli ranska (joka vielä on korkean prestiisin kieli, eli ympäristö kannustaa sen käyttöön).

    Mutta mitä mieltä tämä tutkija on, hidastaako kaksikielisyys puheenkehitystä? Sitkeästi käsitys elää, vaikka ranskalaisesta tutkimuksesta olen lukenut, että ei hidastaisi, on vain tehty huonoja tutkimuksia (yksikieliset tutkijat mitanneet sanavarastoa esim.) Meillä on kaikki kolme lasta vähän hitaasti oppineet puhumaan, mutta kun kaksikielisyyden lisäksi siihen on voinut vaikuttaa geenit, keskosuus tai kaksosuus, niin välillä ärsyttää ne "niin, nehän on kaksikielisiä" -kommentit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ole vielä lukenut tuota, väikkäriä olen selannut läpi ja sekin sai mut jo varsin innostuneeseen tilaan. Toi hitausasia on mustakin kiinnostava, kysyn sitä! Mä olen nähnyt isoja eroja kaksikielisten sukulaislasten vällä; osa on aloittanut puhumisen nuorempana kuin yksikieliset serkkunsa, osa kaksikielisistä taas aloitti puhumisen vasta pienen panttailun jälkeen.

      Poista
    2. Mä en oikein usko kaksikielisyyden hidastavan puheenkehitystä. Meillä tytär alkoi puhua melko nuorena ja nyt vähän vajaa 3v puhuu molempia kieliä monipuolisesti. Suomi eli minun äidinkieleni on vahvempi hänen puheessaan, jossa eri kielet vielä sekoittuvat, mutta ruotsi isänsä kielenä sekä päiväkodissa on ymmärtämisen tasolla vähintäänkin yhtä korkealla. Suullinen tuotos ei vielä ehkä ihan yhtä vahva. Hiljalleen myös kielen vaihtuminen puhuttaessa eri ihmisille on myös hahmottumassa.

      Poista
    3. Kieliä opiskelleena muistan opettajien aikoinaan sanoneen, että periaatteessa joo, kielen oppiminen hidastuu, koska aluksi lapsella menee helposti sekaisin kielet ja taivutukset ja muutenkin on paljon opittavaa jne, mutta kunhan ekan kynnyksen yli on päästy, ottaa mukula ikäisensä kiinni ja viimeistään tyyliin parin vuoden ikäisenä on samalla tasolla puheenkehityksessä, paitsi että osaa kahta kieltä. Tiedä sitten onko totta, mutta näin meille väitettiin ja mun mielessä toi kuulostaa ihan loogiselta.

      -Jätskikiskan typy

      Poista
  4. Minua on kiinnostanut tietää, voiko yksikielisen perheen lasta kannustaa kaksikielisyyteen?
    Eli jos yksikielisistä vanhemmista toinen puhuu vierasta kieltä (lähes) natiivitasolla, voiko lasta opettaa kaksikieliseksi vaikka kotona vanhemmat keskenään puhuisivat vain yhtä kieltä, tässä tapauksessa siis suomea.
    Mielestäni kaksikielisyys on lapselle rikkaus ja etu tulevaisuudessa, mutta olen pohtinut meneenkö mukula ihan sekaisin ja kieli solmuun jos vieraan kielen käyttö on vain osittaista? Olisiko parempi odottaa kielikylpypäiväkotiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riittävän laajalla otannalla tehtyä tutkimusta ei ole tiedossani, mutta tiedän yhden perheen, jossa on tähän liittyvä kokeilu käynnissä. Perhe asuu Suomesssa ja molemmat vanhemmat ovat suomenkielisiä, mutta päättivät lapsen saadessaan, että joka toinen viikko kotona puhutaan suomea ja joka toinen viikko englantia. Kolmevuotias koehenkilö vastaa yleensä sillä kielellä, jolla häntä on puhuteltu.

      Vanhemmat perustelivat kokeiluaan sillä, että heillä käy usein kansainvälisiä vieraita. Lapselle olisi kurjaa, jos vieraiden kanssa puhuttaisiin kieltä, jota hän ei ymmärrä. Ja pienestä asti omaksuttu kielitaito avaa varmasti paljon mahdollisuuksia myöhemmin elämässä.

      Muistan myös hämärästi lukeneeni jostain 1800-luvun suomalaisesta herraskartanosta, jossa kotiopettaja opetti lapsia sivistyneiden ihmisten tavoille. Tapoihin kuului, että yhtenä päivänä viikossa puhuttiin ranskaa, toisena saksaa ja kolmantena venäjää. Vieraiden kielten integroiminen osaksi perheen arkipäivää ei siis ole mikään uusi ajatus!

      Poista
    2. Tää on englanninkielisessä maailmassa jos ei nyt suosittua niin olemassaoleva ilmiö, kaksikielisyysfoorumeilta löytyy tapauksia. Itse mä miettisin tosi hartaasti ja pitkään, ainakin jos aikoo puhua lapselle vain ja ainoastaan vierasta kieltä, koska se ei kuitenkaan ole se oma tunnekieli - ja kyllä mulla suoraan sanottuna on jo tekemistä suomeksikin selittää, miten vauvat menee sinne äidin mahaan tai mitä avaruus tarkoittaa. Puhumattakaan siitä, että huutaisi lapselle vieraalla kielellä, tai keksisi lempinimiä.

      Kielikylpypäiväkoti on hyvin toteutettuna aika mainio keino, ja sitähän voi kotona tukea kirjoilla ja videoilla. Tai vanhempi puhuu siellä tarhassa ja tarhamatkoilla lapsen kanssa sitä kieltä, muuten omaansa. Ja aika monenkielisiä lapsenvahtejakin Suomesta voi löytää, siinäkin on yksi "kielisuihkun" mahdollisuus.

      Poista
    3. Juuri tuota ylempää lähinnä oli ajatukseni, eli lapsi eläisi tavallaan yksineljäsosakielisessä perheessä :) Vanhemmat puhuisivat keskenään yhtä kieltä ja toinen vanhemmista puhuisi lapselle vierasta kieltä, muttei koko aikaa. On tämä selostuskin niin monimutkainen että tuskin toimisi käytännössä :)

      Poista
    4. En ole kaksikielisyysasian spesialisti, mutta psykologi kuitenkin ja mun näkemyksen mukaan kannattaa ennemmin panostaa äidinkielen oppimiseen tilanteessa, joissa vanhemmat puhuvat samaa kieltä. Vain natiivi pystyy siirtämään kielen kaikkine vivahteineen ja rikkauksineen eteenpäin, joten "yksineljäsosakielisessä perheessä" tuskin kaksikielistä lasta tulee. Kielikylvyistä ym. ei tietenkään haittaa ole jos lapsen kielen kehitys on "normaalia". Se voi auttaa myöhemmin sitten vieraiden kielten omaksumisessa. Lapset on näppäriä oppimaan eivätkä kovin helposti sekaisin mene, jos siis äidinkieli on vahvalla pohjalla.

      Valitettavasti puhdasta kaksikielisyyttä ei siis pysty lapselleen antamaan, jos vanhemmat puhuvat samaa kieltä äidinkielenään. Tämä tosin vain mun kliinisen kokemuksen perusteella syntynyt näkemys, joku voi olla eri mieltä. Kaiken kaikkiaan kuitenkin lähtisin itse siitä, että opettaa lapselle äidinkielen mahdollisimman hyvin, koska äidinkielen hyvä hallinta on edellytys muiden kielten oppimiselle ja ajattelun kehittymiselle kaikenkaikkiaan. Eli lukekaa, puhukaa, laulakaa, leperrelkää ja leikitelkää lasten kanssa sanoilla!

      J

      Poista
  5. Hienoa ja kiitos tuosta Hassisen kirja vinkista, tama todellakin kiinnostaa kun on kotona kaksikieliseksi kasvava tyttö. Tuolla olikin jo hyvia kyssareita, minua kiinnostaa millaisia etuja on mahdollisesti havaittu lapsen kehittyessa kaksikieliseksi, toimiiko kaksikielisen ajatusmaailma erilailla ja valmentaako se mahdollisesti hahmotuskyvyn monipuolisempaan kayttöön vai onko kaikki ihan geneettista? Uusia vinkkeja sen heikomman kielen ( eli ei asuinmaankielen) yllapitamiseen ja tsemppaamiseen?

    VastaaPoista
  6. Oo, hienoa etta paaset haastattelemaan! Mun kysymys olikin jo vahan mainittu tuolla edella, eli miten voisi kannustaa lasta, joka ymmartaa kylla suomea taydellisesti mutta vastaa minullekin yleensa englanniksi (isan ja ympariston kieli). Laulaa kylla kokonaisia lauluja ihan Suomeksi, varmaan siksi ettei isa kauheesti laulele englanniksi lastenlauluja :)

    En halua alkaa kinaamaan lapsen kanssa siita etta 'pitaa vastata suomeksi', mutta auttaisiko enempi lukeminen/Skypettaminen tms. Kiitos jo etukateen!!!

    -Henkka

    VastaaPoista
  7. Hei mahtava aihe! Minun kysymys oli oikeastaan jo tuolla ylempänä, mutta toistan sen nyt vielä kun panikoin tästä jo vaikka vauva on vielä ihan pieni - me ollaan muuttamassa ns. kolmannen kielen maahan ja minua huolestuttaa, että meneekö vauvelin pää ihan sekaisin (sitten kun se alkaa vähän kielistä jotain ymmärtämään) kun kotona puhutaan espanjaa, ympäristössä englantia ja minä sille vielä suomea?
    - R

    VastaaPoista
  8. Moikka! Mahtava aihe ja supermielenkiintoinen! Mua mietityttaa se kuinka lukemaanoppiminen tapahtuu eri kielilla. Esim. jos lapsi kasvaa englanninkielisessa ymparistossa ja kay koulua englanniksi ja siten myos lukemaan opettelu tapahtuu talla kielella, oppiiko lapsi "itsestaan" lukemaan suomea jos kuitenkin puhuu ja ymmartaa sita hyvin kun se on lapsen ja aidin yhteinen kieli? Vai pitaisiko panostaa kotiopetukseen suomenkielen luku- ja kirjoitustaidon opettelussa? Mahtaako sekoittaa valtavasti jos yrittaa oppia lukemaan kahdella eri kielella samanaikaisesti?

    Toinen kysymys, onko jotain tutkimustietoa/tilastoa siita valtiseeko lapsi "aidinkielensa"? Oma kokemus on etta aivan 100% kaksikielisyytta ei ihan aina ole, vaan lapsi saattaa "valita" sen kielen minka kokee luontevammaksi. Lahinna kiinnostaisi siis tutkimustieto onko nain todella ja missa iassa tallainen valinta todennakoisimmin tapahtuu ja voiko se muuttua?

    Kiitos mahtavasta blogista!

    -Ulla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko vastata omasta kokemuksesta, meillä siis koulukieli ranska jolla opeteltiin lukemaan - suomen lukeminen on aika helppoa, mutta ei se ihan itsestään tule, kirjain-äänne vastaavuudet täytyy ainakin opettaa, koska nehän ei ole samat eri kielissä. Mä en yrittänyt opettaa suomen lukemista samaan aikaan, mutta lapsi itse halusi lukea myös suomea, joten sitä tuli välissä vähän harjoiteltua. Lukeminen sujuu nyt ekaluokan jälkeen molemmilla kielillä, kirjoittaessa lipsahtelee ranskan äänteitä suomenkielisiinkin juttuihin ja esim. kaksoiskonsonantit on vielä hakusessa.

      Toi "äidinkielen" vaihtuminen kiinnostaa muakin, esikoisella se on jo kertaalleen vaihtunut suomesta ranskaksi ja nyt odottelen vaihtuuko takaisin suomeksi kun koulussa pääkieleksi vaihtui suomi. Ja sisarusten välinen kieli; meillä esikoinen puhuu kaksosille ranskaa, jotka taas puhuu suomea keskenään.

      Poista
  9. En ole ihan varma mainittiinko jo tämä, mutta itse olen usein miettinyt sitä että kuinka monta kieltä sitä oikein voi samaan aikaan pieni oppia, eli kuinka monta kieltä on liikaa. Yleensä kai kielten lisääminen rikastuttaa mutta tuleeko siitä jossain vaiheessa hidaste jos lisää liian monta kieltä? Meidän kotona kun puhutaan espanjaa ja ruotsia, mummi puhuu tyttärelle suomea ja toiset isovanhemmat katalaania. Sitten kun ollaan mummolassa niin ainoa kaikille yhteinen kieli on englanti. Ihan harmittaa meidän lapsen puolesta kun ei hän millään voi aina ymmärtää mistä puhutaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Entisen työkaverini kolme lasta puhuvat vanhempiensa kanssa espanjaa, koulussa ja kavereiden kanssa ranskaa ja aupairin kanssa/kautta englantia. Vieraiden kanssa sitten sitä, mitä nämä sattuvat osaamaan. Muuttivat siis Espanjasta Ranskaan, jossa nuorin, nyt 3-vuotias, on syntynyt. Vanhemmat lapset olivat muuttaessa 2,5 ja 1, nyt 8 ja 7. En tiedä, miten hyvä kielitaito loppujen lopuksi kehittyy, mutta olen ihan hiukkasen kade. :)

      -Jenni

      Poista
    2. No nii mäkin oon! Tajuton kielivarasto :)

      Poista
  10. En tiedä onko haastattelunne keskittynyt vain lasta koskeviin kysymyksiin, vai koko kaksikielistä perhettä, mutta minua kiinnostaa sellainen, että aiheuttaako kaksikielisyys harvoin tai usein perheessä kateuden tunteita, ulkopuolisuutta tai kielillä kiusaamista? Että kuinka käy jos kaksikielisessä perheessä toinen vanhemmista ei puhukaan toista kielistä kunnolla, jääkö paitsi osasta perhe-elämästä kun ei ymmärrä? Tai kuinka selviydytään silloin, jos vanhemmista perheen/ympäristön valtakieltä puhuva ei pidä perheen/ympäristön vähemmistökielen opettamista lapsille tärkeänä?

    Ihan mielenkiintoista olisi myös se, kuinka vähäinen toisen kielen opettelu vaikuttaa. Oma mieheni on oppinut kanadalaiselta äidiltään englannin lisäksi ranskaa, mutta ei koskaan sujuvaksi asti eikä äiti ole edes puhunut sitä kotona johdonmukaisesti ikinä, jutellut vain välillä rankaksi. Miehelläni on poikkeuksellisen hyvä kielipää ja hän oppii uudet kielet nopeasti ja olen miettinyt onko tästä vajavaisestakin altistuksesta toiselle kielelle ollut niin paljon hyötyä, vai paljonko on kyse hänen omasta aivokemiastaan.

    VastaaPoista
  11. Toi edellinen kysymys kiinnostaa muakin eli millainen tunneside lapselle kehittyy eri kieliin, jos äidin ja isän kanssa puhutaan eri kieltä ja perheen yhteinen kieli on kolmantena. Voiko lapselle kehittyä trauma siitä, että hän osaa esim paremmin jotain näistä, suosii jotain kieltä tms. Miten monikielisyys vaikuttaa perhedynamiikkaan ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota näissä perhetilanteissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tämä seuraava Anonyymi ilmaisikin edellä olevan kysymykseni vielä paremmin. Juuri nämä asiat kiinnostavat!

      Poista
  12. Lapsi on menossa kaksikieliseen suomi/ruotsi päiväkotiin 1v 4kk ikäisenä, koska paikkakunta on kaksikielinen. Perheemme on yksikielinen. Pk:ssa saa valita lapselle puhuttavan kielen. Kumpi kannattaa valita?

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?