Neuvoja Lappiin?

Vielä on hellettä ja hyttysenpuremia. Lapsi elää vaniliapehmiksillä ja herneillä. Itse valvon kesän innoittamana iltaisin myöhään ja nukun aamulla pitkään kuin kunnon keskivertoteini. Mutta ajatuksissani olen jo keskellä lumista talvea. Haaveilen lumesta, sinisenvioletista taivaasta ja toivon, että pääsen ensi talvena käyttämään huopikkaita. Voitteko uskoa, että en ole koskaan käynyt Lapissa? 27-vuotiaaksi asti visiitti pohjoisimmalle suomalaiselle paikkakunnalle ulottui Jyväskylään asti. Kesällä 2007 olimme miehen kanssa Euroopan roadtripillä ja ylitimme Suomen rajan Kemissä. Mutta sitä ei oikeastaan voi laskea, koska nousin autosta ensimmäisen kerran vasta Oulun keskustassa.

Ensi joulun vietämme Suomessa. Kun joulut on vietetty, aion mennä Lappiin. Tiedän, että tämä kuulostaa toivottoman epämääräiseltä: Haluan mennä perheen kanssa jonnekin Lappiin. Sellaiseen paikkaan, jossa on tuntureita ja hyvät murtsikkaladut. Eikä äänekästä laskettelukeskusta ihan naapurissa. Meillä on käytössä auto, jolla pääsee kauppaan, eli en kaipaile lähelle palveluita. Ajamme todennäköisesti koko matkan, siispä juna- tai lentoasemankaan ei tarvitse olla ihan kyljessä. Netistä löytyy satoja mökkivaihtoehtoja, joiden hinnat ovat jopa yli 70 % edullisemmat kuin joululoman tienoilla. (Lomista haaveilevan freelancerin kannattaa toden totta matkustaa lomasesonkien ulkopuolella.) Mutta kun en tiedä, minne mennä. Kittilä, Ounasvaara, Muonio? Vai ehkä sittenkin Saariselkä? Tai Ruka-pipon kotikunta? Tai Levi, jossa on joku Piriporoa muistuttava baari. (Ei sinne). Vai pitäisikö repäistä ihan kunnolla ja hautoa takamusta autossa Kilpisjärvelle saakka? Entä Inari?

Kuva: Visitfinland
Kysynkin nyt apua teiltä. Onko täällä Lapin-tuntijoita? Intohimoisia murtsikan harrastajia, jotka rakastavat hiljaista erämaata ja tietävät juuri sen oikean paikan, sen ihanan pienen kylän tai taajaman, jonka ympäristöstä löytyy hiljaisuutta, tunturimaisemia ja hiihtolatuja?

Olen ihan kauhean kiitollinen kaikista ideoista ja vinkeistä. Lupaan keksiä jonkun keinon palkita vaivaanäkevät :)

Tunnisteet: