Ulkomailla asumisessa on se huono puoli, että jää jälkeen kaikista uusista, nasevista suomen kielen ilmaisuista. Viime kesänä Suomen-lomall...

Alistuskonjuktio etsii verbiä

10.5.13 Satu Kommentteja: 81

Ulkomailla asumisessa on se huono puoli, että jää jälkeen kaikista uusista, nasevista suomen kielen ilmaisuista. Viime kesänä Suomen-lomalla epäilin näyttäväni jatkuvasti kovin epäilevältä, koska puolitutut hokivat  keskustelun aikana koko ajan haittaakse. Siis minkä pitäisi? Äitini pelasti tilanteen, avasi Youtuben ja näytti, että on tällainen juttu kuin Putous ja Jani-Petteri. Täysin uusi tuttavuus. No sitten hoin Haittaakse puoli vuotta kaikkia muita jäljessä. Ei haitannut.

Viime aikoina olen huomannut suomalaisissa blogeissa ja facebookin statuspäivityksissä mielenkiintoisen sivulauserakenteen. Siinä koska-konjuktion jälkeen tulee yksi tai korkeintaan kaksi substantiivia eikä lauseessa ole lainkaan verbiä. Siis mitä tää on? Kuka on keksinyt lauseen, jossa ei ole ollenkaan teon sanaa?

Voisitteko kertoa, mistä tämä sanonta on peräisin, koska uteliaisuus.

Monkeys doing what monkeys do

Kuva: Flickr/Dan Shouse

81 kommenttia:

  1. Samaa oon miettiny ja mua ärsyttää toi ihan suunnattomasti! Kiinnostais tietää että käytetäänkö tota rakennetta puheessa(kin) vai onko tää pelkästään kirjoitetussa tekstissä esiintyvä ilmiö... Kenenkään täkäläisen suomalaisen suusta en ainakaan tota ole vielä kuullut. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin oon nähnyt tätä vain kirjoitetussa muodossa.

      Poista
  2. Kieli muuttuu. Lauserakenne "Se henkilö, ketä tietää asiasta..." on yleistynyt. Ketä-sana ei ole synonyymi joka-sanalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä en tiedä onko yleistynyt vai ei, mutta tuo ketä-sanan käyttötapahan on murreilmaus. Porilaiset ainakin on sanoneet niin iät ja ajat.

      Mutta olen itsekin ihmetellyt, mistä tämä "koska..." on peräisin. Ihan näppärästi sanottu, mutta kuten aina, ei sitä koko ajan pidä hokea.

      "Haittaakse" on mullekin vieras ilmaus. Ehkä kerran olen jossain nähnyt sitä käytettävän, ei aavistustakaan mistä se on tullut.

      Poista
    2. Kieli elää ja muuttuu, ja se on minusta hyvä. Kielellä kuitenkin luodaan ja tulkitaan maailmaa... Musta toi koska & subjekti -rakenne on hauska tehokeino silloin tällöin käytettynä. Kiinnostaa vaan, että mistä se on lähtenyt yleistymään; tämän kevään aikana sitä on nähnyt niin monessa blogitekstissä ja fb-viesteissä, että mun silmissä siitä on kehittynyt jonkunlainen "muoti-ilmaus".

      Mulla on muuten vieläkin hankaluuksia käyttää sanoja ketä ja kuka oikein. Toimitussihteereiltä tulee aina punaista kynää ja huutomerkkiä heidän käydessä tekstejäni läpi :D

      Poista
  3. Mä olen myös ihmetellyt tätä samaa rakennetta enkä ole sitä käyttänyt, vaikka nyt se omaan korvaan jo kuulostaa ihan hyvältä. Meillä ei ole telkkaria, ja siitä tulee kyllä usein olo niin kuin ei Helsingissä asuisikaan vaan esim. ulkoavaruudessa. No, nykyään lapsi sitten päivittää mua koulussa oppimistaan munamiehistä ja gangnam styleista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkään ei ole telkkaria, mistä johtuen olen useimmiten hyvin pihalla myös kaikista islantilaisista hypetys-jutuista :D

      Poista
  4. Aaarrrggghhhhh!!! Tuo on niin raivostuttavaa!! Mun mielestä on ihan ok, jos kirjottaa murteella eikä muista kaikkia pilkkusääntöjä, mutta kyllä verbi pitää löytyä.

    Matikan ope kerran lukiossa tilitti yhtä oppilasta, joka ei jaksanut kirjoittaa ykköstä jossain tietyssä yhtälössä, koska "kaikki tietää, että se on siinä". Ihan sama pisteiden ja verbien kanssa, kaikki tietää, että ne on siellä, mutta veiskö se nyt niin kauan kirjottaa ne ylös?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virallisemmassa kirjoitetussa kielessä ehdottomasti verbit messiin :) Ja matikassa ykköset ja nollat - muutenhan menee pasmat ihan sekas.

      Musta on hauska lukea kirjoitetun kielen rikottuja sääntöjä, jos rikkeet on tehty hyvin. Taitavat kielenkäyttäjät osaavat tehdä sen näppärästi, rakentaa kekseliäitä kielikuvia ja välttää kliseitä. Matemaatikoillakin on varmaan jotain sisäpiiriläppää, tehdään joku kaava ja jätetään sieltä pois jotain ja lopputulos on vuosisadan puujalkavitsi.

      Poista
  5. Tää ilmiö on ensimmäinen nettikielen villitys, johon oon törmännyt. Ei kukaan käytä sitä puhuessaan. Luojan kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkään en ole kuullut tätä puheessa. Tai no, islantilaisessa puheessa :D

      Poista
  6. Ei se "koska ..." oo uusi. Sitä on näkynyt kirjoitetussa kielessä ainakin pari kolme vuotta. Puheessa en oo kuullut - onneksi. Kirjoitettuna se on musta ihan hauska :-)

    Mä taas en ollut kuullut ikinä "haittaakse", koska en katso televiissoria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei, tää on kiinnostavaa! Mä nimittäin törmäsin tähän iloitteluun vasta tänä keväänä. Jäljessä tullaan ;)

      Poista
  7. Ihanaa kuulla, että tämä häiritsee muitakin :) itse kun törmäsin tähän ilmiöön ihan puheessa (kyllä, tätä käytetään) ja vieläpä töissä. Kuulosti omituiselta, koska kielioppi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle tuli mieleen... Voiskohan tämä rakenne olla peräisin mielensäpahoittajalta? "Koska ruskea kastike." Täytyykin selata sillä silmällä uudestaan noita Kyrön kirjoja...

      Poista
    2. Ei ole Kyröltä, jonka lauseet ovat aina täydellisiä, kieliopin näkökulmasta siis. (Täydellisyyttä uhkaa siis jonkin lauseenjäsenen pois jättäminen, yleensä joko subjektin tai predikaatin.)

      Poista
  8. Hah! Mä en ollut ennen tätä postausta kuullut hokemasta "Haittaakse?" Eli ilmeisesti paitsi minä, myös mun lähipiiri välttää Putousta. Se ei haittaa.

    Tämän "koska natsist" ilmaisun alkuperää en tunne, mutta musta se oli joskus jopa näppärä, mutta nyttemmin se on kieltämättä levinnyt turhan toistoiseksi. (Kukaanhan ei luule, että ilmaisu olisi hyvää kieltä, eli kyseessä ei ole mikään "verbin unohdus" vaan jonkun itsestäänselvyyden typistäminen yhdeksi sanaksi.) Jos sekin on jostais Putoksesta, niin sitten nolottaa.

    VastaaPoista
  9. Hyvä kuvituskuva! Et sä kovin jälkeenjäänyt oo. Vasta eilen rupesin itse ihmettelemään teinityttöjen puheita bussissa, koska nälkä.

    VastaaPoista
  10. Musta tuo on juuri sellaista blogikieltä, en tiedä käyttäiskö joku tuota oikeesti arkikielessäänkin? Itse en oo huomannut mitään sellaisia sanontoja joista olisin jäänyt jälkeen, enemmänkin kokonaisia ilmiöitä (mikä ihmeen Marja Tyrni??). Muistan kyllä vuosia sitten kun sisko tuli vaihtovuodeltaan takas ja kaikki hokivat "elämä on". Kyllä sitä ihmetytti!

    Itselläni oon lähinnä huomannut suomen kielen lausumisen huonontuneen mikä on ehkä vielä pahempaa kuin unohdetut sanat. Yksi suomalainen kaveri kävi just kylässä täällä Amsterdamissa ja sanoi että mun lausuminen ja lauserakenteet on ihan hukassa :D Lausun ärrän islantilaisittain pehmeästi, ehkä vähän taaempana suussa kuin mitä suomalaisittain pitäisi, ja nostan lauseen loppuja niin kuin teinitytöt, tästäkin syytän islantia... Kuulostaa nyt siltä että olisin puhunut pelkkää islantia viimevuodet, oikeasti englanti oli kyllä ykköskieleni siellä mutta ihan valehtelematta puhuin suomea koko sen neljän vuoden aikana ehkä kerran kuussa keskimäärin ja siitä kai tämä lausumismutaatio nyt johtuu. Pitää kai alkaa harjoitella peilin edessä sitä ärrän kierrän -runoa :D

    Mira

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, "Elämä on"! Se on kyllä yksi Suomen mainoshistorian nerokkaimpia mainoskampanjoita. En tosin enää muista oliko se Elisa, DNA vai Radiolinja, mutta mainokset muistan.

      Poista
  11. Ihanaa kun kirjoitit tästä! Olen meinannut itsekin, mutten sitten ole kehdannut. Pari ekaa kertaa, kun tähän koska-tyyliin törmäsin, tuntuivat ihan hupaisilta ja pikkunäppäriltä, mutta sitten. No jaa. Ehkä ulkomailla asumisen hyvänä puolena voi pitää sitä, että kaikki kielen vääristymät eivät tartu helposti. Vaikka netin kautta sekin hoituu. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta on kivaa, että kielellä leikitään :) Joskus vain jää hämäräksi, että mistä ne aivotukset ovat peräisin ja se kiinnostaa kovasti.

      Poista
  12. Tullee "because of something" -käännöksestä/matkimisesta. Ärsyttävä ilmiö. Inhoan myös verbien käyttöä perusmuodossa silloin, kun se pitäisi jotenkin taivuttaa. Tyyliin "Minä syödä ensin jäätelö, me juosta sitten bussiin". Taitaa olla maahanmuuttajien puhetavasta perittyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ^Kah, tuostahan tuo voisikin tulla. Tehokeinona epävirallisessa kirjoitetussa muodossa on mielestäni varsin näppärä ja usein hauskakin, mutta paljon viljeltynä ja varsinkin puhuttuna ärsyttäisi, koska kielipoliisi.

      Itseäni tällä hetkellä ärsyttää yleistynyt "vaan"-sanan käyttö teksteissä "vain"-sanan sijaan - myös virallisemmissa yhteyksissä kuten sarjojen ja elokuvien tekstityksissä. Se on vain väärin! Samoin "kun"-sanan käyttäminen "koska" sijaan, tyyliin: "Tulin bussilla, kun se vaan oli juuri siinä kohdalla." vrt. "Tulin bussilla, koska se vain oli juuri siinä kohdalla." Kyllä särähtää pahasti mulla korvaan tuo ensimmäinen! (Ja juu, ei ole maailman säkenöivin esimerkkilause eikä täydellinen kieliopiltaan. Nyt ei vain pysty parempaan, koska väsy.)

      Poista
    2. Äni, niin totta! Mä voisin lisätä tuohon listaan yhden virheen, joka mua ärsyttää ja johon myös itse syyllistyn jatkuvasti. Alkaa-verbin jälkeen kuuluu tulla seuraava verbi perusmuodossa, tyyliin "Minä alan syödä". Eikä "Minä alan syömään".

      Tosta Anonyymin esiinnostamasta esimerkistä saattaa hyvinkin tulla seuraava villitys :D Aika iskevä - ja hauskakin, jos säästellen käyttää.

      Poista
  13. Hahahahaaa :D :D

    VastaaPoista
  14. Tuo koska-konstruktio kiehtoo minua - jos sitä viljeltäisiin liikaa, se ehkä ärsyttäisi. Toistaiseksi olen kuitenkin törmännyt siihen vain harvinaisena tehostekeinona, jolloin se mielestäni toimii...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon samaa meltä; yksittäisenä tehokeinona se toimii. Mut kukakohan hitto tän on keksinyt ensimmäisenä? Musta just se on kiinnostavaa, mistä nämä uudet kielikoristeet tulevat ja mitkä niistä alkavat levitä käytössä.

      Poista
  15. Olenkohan jotenkin maalta tai jotain, kun tuo "koska uteliaisuus" on mun mielestä aivan normaali ja jeesuksen vanha juttu? Tai siis ei edes mikään juttu. Sehän on ihan selkeä. "Miksi et lähde lenkille? -Koska laiska". Siitä puuttuu vain se ylimääräinen olen sana. Kuka sitä kaipaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mut sehän on hyvin mahdollista! Joku on vain alkanut käyttää sitä uudestaan nettikontekstissa.

      Eikä sitä yhtä sanaa välttämättä kukaan kaipaa. Jos kiire on. Tai jos on niin hidas, että unohtaa sanoa sen. Veikkaisin omalla kohdallani jälkimmäistä, olenhan Hämeestä kotoisin.

      Poista
  16. Hei mahtava logobanneri! Ja hauskaa, että kirjoitit aiheesta. Tällä viikolla melkein ensimmäistä kertaa kirjoitin koska jotain, mutta en sitten kirjoittanutkaan. Mielestäni se on facebook-statusten ja blogien kieltä, en ole bongannut puhekielessä. Toisaalta teinien juttuja en kuule, ehkä olen autuaasti pihalla. Putous-jutuista en tiedä minäkään mitään.

    Putous ja muut sketsiläpät pohjautuu toistoon, siis katsojien toistoon. Olin 20 vuotta sitten (ei saakeli mä olen vanha!!!) vaihto-oppilaana Euroopassa, ja menin viettämään viikonloppua yhden suomalaisen pojan luokse Brysseliin. Pussailtiin vähän, se ei koskaan vastannut _kirjeeseeni_, niin vanha mä olen, ettei silloin ollut sähköpostia! Anyway, tää poika oli saanut veljeltään VHS-kasetille (of course) äänitettyjä Kummeleita. Siellä me sitten istuttiin ja katsottiin Kummelia, ja aidosti ihmeteltiin, että missä kohtaa pitäs nauraa. Eikä Kummelit naurata mua vieläkään, kaikki hokeminen ja hysteria jäi välistä enkä päässyt koskaan mukaan.

    Sun kielestä täällä blogissa ei huomaa, että olet ollut pitkään poissa. Mun paras ystäväni on asunut yli 10 vuotta Englannissa, ja hänen kielensä on rapistunut huomattavasti, erityisesti kirjoitettu suomi. Muutamat sanonnat hän joko muistaa väärin tai on kuullut väärin, ja niistä seuraa tahatonta komiikkaa. Esim. "huonossa hapessa" (koska krapula, he) hän sanoo "huonossa hapossa". Kyllähän krapula voi olla pahimmillaan kuin huonossa happoliuoksessa lillumista, en mä sillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, toi kuva on niin herkku!

      Mä kirjoitan työkseni ja useimmiten suomeksi, joten se varmaan edesauttaa pitämään äidinkielen terässä. Toisaalta oon huomannut viime aikoina, että esim. tätä blogia kirjoitan kyllä välillä aika liiankin puhekielimäisesti. Tyyliin OMG, tai käytän ärsyttäviä suomeksi litteroituja englanninkielisiä sanontoja ("tuu bäck").

      Poista
    2. Mun on niin vaikea uskoa tuota "10 vuotta Englannissa ja suomen kieli rapistunut" - epäilen että se on sellaista tahallista "unohtelua" jotta vaikuttaisi vähän hienommalta. Itse olen asunut 20 tosi kaukana Suomesta ja suomea puhuvista ihmisistä, eikä tunnu missään - paitsi ehkä nyt näissä jossain uudissanoissa ja -ilmaisuissa, vaikka netin kauttahan näitäkin oppii, kuten nyt tämän koska xx -ilmaisun. Joskus minulle on Suomessa huomautettu että puhun nopeammin kuin ennen, mutta että muuten ei mistään kuule että olen ollut kauan poissa. (Anteeksi jos kommentti tulee tuplana, sekoilin tässä jotain.)

      Poista
    3. Siis 20 vuotta... no niin, siinä se "unohtelu" nyt nähdään...

      Poista
    4. Anonyymi: on myös huomioitava ihmisten väliset erot. Toiset oppivat kieliä helpommin, toisiin ilmaisut (ja murteet) tarttuvat helpommin, toiset osaavat "luonnostaan" kirjoittaa oikein jne. Vaikka sinusta ei huomaisi, että olet ollut pitkään poissa, joku toinen voi todellakin unohtaa sanoja ja rakenteita, voi tulla aksentteja ym. Äidinkielen tapauksessa tosin ne myös jäävät pois yleensä melko nopeasti kun ruvetaan taas toimimaan pääasiassa äidinkielellä.

      Aivan varmasti joissain tapauksissa kyse on "hienolta kuulostamiselta", mutta koko totuus se ei ole. Aina täytyy muistaa, että jos itsellä joku asia on tietyllä tavalla, se ei tarkoita sitä, että asia olisi kaikilla muillakin samalla tavalla.

      Poista
    5. Tarkoittamani rapistuminen näkyy lähinnä kirjoittamisessa, kys. henkilö ei ollut aikaisemminkaan ässä yhdyssanoissa tai pilkkusäännöissä, ja nyt ne osa-alueet ovat entistä huonommin hallussa. Puhekielessä taas sanoja saattaa puuttua sellaisista "teemoista", mitkä ei varhaisaikuisuuteen mennessä olleet tulleet tutuksi äidinkielellä, esim. raskauteen, synnytykseen ja vauva-aikaan liittyvä sanasto. Samoin jotkut sairauksiin tai ruoka-aineisiin liittyvät sanat voivat olla sellaisia, ettei niitä ole suomeksi juuri käyttänyt.

      Poista
  17. Taustajoukkoni arveli, että sanonta "...koska natsit" on saanut alkunsa Nina Mikkosen argumentoinnista lasten päivähoitoa vastaan: http://www.youtube.com/watch?v=fHiwBJZTexo Lyhykäisyydessään siis päiväkoti on pahasta, koska natsit.

    Myöhemmin sanonnan käyttöalue on laajentunut niin, että koska-sanan jälkeen voidaan käyttää mitä tahansa yhden sanan mittaista tyhjentävää selitystä. Meillä esimerkiksi ei voi säilyttää mitään syömäkelpoista muualla kuin kassakaapissa, koska kissa. Kaikki kissaihmiset osaavat täydentää sivulauseesta puuttuvat sanat "...koska kissa on pieni riiviö, joka syö kaiken, mikä irti lähtee".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en pysty katsomaan tuota kyseistä pätkää, mutta uskon sanaasi :)

      Poista
  18. Samainen ilmaisu ärsyttää minuakin, vaikka en missään nimessä voi sanoa itseäni kielipoliisiksi. Niin huonoa suomea kirjoitan nykyään, koska facebookin statuspäivitykset ;) Samaten ne "se tunne" yms. päivitykset nykyään vain ärsyttää.

    Muutama todella korviin särähtävä kielivirhe: myöskin - minulle on opetettu, että voi käyttää sanaa myös tai -kin loppua, mutta myöskin on väärin. Ja tietenkin hyvä-parempi-paras taivutus hyvä-hyvempi (oikeasti tota tapahtuu tosi paljon nykyään) ja sitten se "parhautta".

    OIisi kiva lukea joskus joku kirjoitus siitä, miten tuolla facessa yms. leviävät tavat ilmaista olisikin kielellisesti oikein sanottu.

    Tämähän on vain kielen rikkautta =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan, rikkautta! Pikaviestitys ja jatkuva itsensä ilmaiseminen just esim. Facessa ja chateissä luovat uusia kielenkäyttötilanteita, eikä se välttämättä rapistuta kieltä, vaan enemmänkin rikastuttaa sitä. Mä oon varma, että 2000-luvulla elävät nuoret kirjoittavat paljon enemmän suomenkielistä tekstiä kuin nuoret teki 1990-luvulla. Ei välttämättä ollenkaan huono juttu!

      Poista
  19. Hei.
    Minua ärsyttää sana kustantaa, jolla korvataan sana maksaa. Esim. Liput esitykseen kustantaa 20 euroa. Tai "kuinka paljon tämä kustantaa?" Joku nuori toimittajakin puhui näin radiossa. Minun (jo vanhoihin) korviin tämä kuullostaa todella oudolta ja huomionhakuiselta. Vai onko tämä ihan virallista kieltä? Mitä mieltä olette?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, niin minuakin! Talousmaailman sanaston käyttö arkisessa puhekielessä menee muutenkin välillä - ihan vahingossa - pieleen.

      Esimerkkin äsana riski. Sitä käytetään puhekielessä ja uutisteksteissäkin lähes aina vain negatiivisessa yhteydessä "ai kaamee, riskit toteutuivat", vaikka riski tarkoittaa riskiä voittaa ja riskiä hävitä. Siis lottovoiton voittajallakin riskit toteutuivat :)

      Poista
    2. Mielenkiintoista, en ole koskaan ajatellut, että riski-substantiiviä voisi käyttää myös positiivisessa merkityksessä. Kielitoimiston sanakirjakin antaa ilmaukselle vain merkityksen "jnk menetyksen, tappion tm. epäedullisen tapahtuman mahdollisuus, uhka, vaara". En tunne erityisemmin talouskieltä, onko talousmaailmassa todella tapana puhua myös positiivisista riskeistä?

      Poista
    3. Yleensä riskillä kyllä on talouskielessäkin negatiivinen kaiku: mitä riskisempi tuote, sitä korkeammat tuotto-vaatimukset.

      Kansantaloustieteen proffani tosin muistutti asiasta usein; hän painotti opiskelijoilleen että riski pitäisi tajuta myös riskinä voittaa. Koska jos on vaan riski hävitä (muttei riskiä voittaa), miksi kukaan haluaisi sijoittaa. Mutta ehkä tämä menee saivartelun puolelle, tiedä häntä :)

      Poista
  20. En olekaan tuohon ilmiöön kiinnittänyt huomiota ennen, vaikka nyt kun fabook-seinää katseli niin löytyihän niitä esimerkkejä :D Ihan hauskaa kielikikkailua mielestäni, ei ole vielä alkanut ärsyttämään

    Omat ilmaisuinhokkini ovat edellämainitun "kustantaa"-sanan rinnalla "omata"-verbi ja "osata"-verbi väärässä yhteydessä. "Omata"-verbissä pahinta on, etteivät kaikki tuttuni taida ymmärtää, ettei se ole suomea, vaan tunkevat sitä etenkin teksteihin, joissa haluavat kuulostaa viralliselta. Argh :D

    "Osata"-verbin väärinkäytössä nakertaa lähinnä se marttyyrinen, itsesäälivä, mutta ylimielinen sävy, johon se helposti yhdistyy. "En osaa olla harrastamatta päivittäin tuntia liikuntaa!" "En osaa laittaa omaa hyvinvointiani etusijalle!" No osaisitpas, olet vaan tehnyt toisen ratkaisun!

    Jännä, miten tietyt ilmaisutavat tuntuvat hauskoilta, mutta toiset nostavat hiukset pystyyn. Kenties silloin ne alkavat ärsyttämään, kun "väärät" ilmaisut alkavat tunkeutumaan oikeaoppisen kielen puolelle?

    T:Anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, tuosta osaa-sanasta olen samaa mieltä.

      Poista
  21. Mä en pidä itseäni kummoisena kielipoliisina. Mua ärsyttää kielioppivirheet, toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän ja koska itsekin ihan varmasti kirjotan pieleen toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän, niin ei niistä voi niin hihojaan polttaa.

    Having said that, yhdestä virheestä mä olen polttanut ja tulen aina polttamaan hihani. Se vaan saa kaikki karvat pystyyn ja kauheen k-poliisiraivon päälle: päivämäärässä numeroin kirjotettuna on KAKSI pistettä!! Ei siis 12.5 vaan 12.5. eli 12piste5PISTE. Jumalauta että mä kiehun kun tota ekaa kirjotustyyliä tapaa ihan joka paikassa nykyään. Ei se ole mikään päivämäärä ilman toista pistettä, se on vain joku luku!!

    Prkl!!!

    Ah, kiitos. Mieleni on nyt parempi :-). *palaa takaisin tyyneen olotilaansa*

    T: Buddha

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näinpä! Vähänkö olen muuten fiiliksissä että täällä kommenttiosiossa on oikein innolla alettu keskustella kielen eri ilmaisuista. Aivan mahtavaa :)

      Poista
    2. Nimenomaan! Ilman sitä jälkimmäistä pistettä se ei ole kahdestoista viidettä, vaan kahdestoista viisi, eikä se ole mikään päivämäärä!!

      Viimeisin verenpaineeni taivaisiin nostanut ilmaus kuului tänä aamuna radiosta Bond-leffojen mainoksessa: "Timothy Daltonin pääosittama". Ihan tarpeeksi kamalaa, että nykyään kuulee joka paikassa, miten joku elokuva on jonkun "tähdittämä", mutta että "pääosittama". Aaaarghhhh!!!

      No niin, rauhoitunpa minäkin. Kiitos purkautumiskanavasta! :)

      -Niina

      Poista
    3. meillä töissä käytetään ahkerasti päivämäärämuotoa 12.5
      se tarkoittaa wk12 ja 5. päivä eli 22.3. Usein se esiintyy muodossa wk12.5, mutta myös pelkkä 20.3 tai 05.2

      Muutenkin aikakieli perustuu viikkoihin, joten tämä on hyvin luontevaa.

      Poista
  22. Entäpä "Se tunne, kun..."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun omasta mielestä tällainen ilmaisu on ihan ok. Miten sen voisi sanoa muuten..hmmm. Kokeilenpa.
      Se tunne, kun tajusit, että myöhästyit bussista. -> Bussista myöhästyminen aiheutti sen tietyn tunteen.
      Äh, ei se kuulosta samalta. Mä osaa keksiä tähän vaihtoehtoa, joka sanoisi saman. Kääks.

      Poista
  23. Olen törmännyt tähän 'koska uteliaisuus/nälkä/kiire' lyhentämiseen ainoastaan Twitterissä. Luulin, että se kuuluukin ainoastaan sinne, koska 140 merkkiä.
    -punssi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Twitterissä tuo ilmaisu saattaa hyvinkin olla yleisempi kuin muissa some-kanavissa. Twitterissä järjettömät lyhennelmät eivät haittaa mua, koska siinä se tilanpuute antaa niin paljon anteeksi. Pitemmissä teksteissä kielipoliisi sisälläni herää nopeammin...

      Poista
    2. Eikö senkin vois laittaa silti twitterissäki, että "kiireen vuoksi/takia"? Sillonhan siihen ei tarvi verbiä ja ilmaus pysyy lyhyenä.

      Nykyaikana arvostetaan kielien (etenkin englannin) taitamista. Minun mielestäni olennaisena osana kielitaitoa on kuitenkin se, että osaa sanoa saman asian selkeästi suomeksi. Tarkoitan, että ei riitä vaikka osaa käyttää ja ymmärtää hienoja sanontoja ja ilmaisuja vieraalla kielellä, mutta suomea kirjoittaessa ei osaa ilmaista niitä kunnolla. Sitten tekstissä komeilevat korviinsärähtävät kömpelöt käännökset, finglismi ja jopa vieraskieliset sanat. But life is hard or what? Argh!!
      Okei, olen puhunut. :D

      Poista
  24. Opettajana tuo "koska natsit" -rakenne ärsyttää aivan erityisen paljon, sillä muutenkin lyhytsanaiset opiskelijat saavat lyhennettyä kirjoitelmiaan entisestään. Vaikea perustella, miksi sinne sivulauseeseen pitäisi verbikin änkeä, kun jopa sanomalehdessä (kolumnissa, mutta silti) toimittaja käytti tätä rakennetta. Ja Buddhan kanssa olen täysin samoilla linjoilla! Lisäksi ärsyttää pisteen käyttäminen desimaalilukuja erottamassa, koska suomessa siihen tehtävään on varattu pilkku. Jos joku kirjoittaa 12.5 - tarkoittaako hän päivämäärää vai lukua "kaksitoista ja puoli" vai versiota 12.5? Vai kellonaikaa vai hintaa vai mitä? Häh?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuoret kirjoittavat nykyään tosi paljon, chatit, blogit jne. Mutta sen ohella erityisen tärkeää olisikin juuri ylläpitää MYÖS sitä oikeakielisyyttä ja kirjakielen osaamista. Koska oikeastaan vasta sitten kun osaa säännöt, niistä voi alkaa oman kirjoitustyylin luomilla vapauksilla tehdä poikkeuksia. Että ei heti voi alkaa kirjoittaa kuin Rosa Liksom. ;)

      Poista
    2. Tässä on varmaan taustalla se, että englannin kielessä käytetään pistettä. Ja sen vuoksi sitä sitten näkee tosi paljon. Että siinä mielessä mun mielestä jopa ymmärrettävä virhe, ei tosin kaunis, kuten eivät virheet koskaan. ;)

      Muakin ärsyttää tää "alkaa tekemään" -moka ja erityisesti sanan "tälläinen" virheellinen kirjoitusasu sen oikean "tällaisen" sijaan. No joo, en ole mikään suomen kielen asiantuntija (heheh, kirjoitin eka ekspertti mutta ei ehkä nyt just sovi vierasperäisyytensä vuoksi asiayhteyteen ;) mutta ne tietyt virheet, jotka itse bongaa, ovat usein kyllä ärsyttäviä. Ongelma on tietysti siinäkin, että mallioppiminen aiheuttaa virheiden toistumista ja leviämistä, jos esim. sanomalehdistössä ei olla tarkkana (ja kun ei tosiaankaan usein olla).

      Poista
    3. Ompo: Miten nykyajan nuoret kirjoittavat? Siis näkeekö kouluaineissa jne. sitä, että SOME on muokannut kirjoitustyyliä? Ja tunnistaako ne kirjoittajat sitä itse?

      Mua ei ihan hirveästi haittaa jos jossain facebookissa tai twitterissä kirjoitetaan huonosti, mutta lehdissä.. huoh...

      Poista
    4. Kyllä some-tyyliä näkyy kirjoituksissa paljonkin, mutta minusta tuntuu, että se on enemmän välinpitämättömyyttä kuin osaamattomuutta (toivon ainakin). Kyllä useimmilla se rekisterien taju on olemassa, sitä ei vain käytetä omissa teksteissä. Onhan joukossa sitten aina niitäkin, jotka kirjoittavat vallan mainiosti.

      Mielestäni yllättävän monien nuorten kohdalla näkyy sanavaraston ja rakenteiden käytön suppeus, mikä varmaankin johtuu juuri mallioppimisen puutteesta - he lukevan kovin vähän ja kovin yksipuolisia tekstejä. Sittenpä syntyy epätietoisuutta siitä, mitä tarkoittaa vaikkapa "ehyt" tai "luettavuus" tai "ylevöittää". Todella moni nuori luki tai luuli, että luettavuus tarkoitti luotettavuutta.

      Poista
  25. Hauska aihe, tämä herättää aina tunteita. Itseäni ärsyttää facebook-kielessä jostain syystä suunnattomasti sanan kera käyttäminen. "Lähden mökille viikonlopun viettoon kera Nicon ja Lissun." Mistä tämä tulee?! Miksi ei voi kirjoittaa Nicon ja Lissun kanssa?

    Lisää ärsytyksen aiheuttajia ovat sanan asuste käyttäminen tarkoitettaessa asua sekä sanan kuulostaa kirjoittaminen muodossa kuullostaa...

    Jokaiselle varmaankin muodostuu ne omat kieli-inhokit. Harvalla kielenkäyttö on täydellistä, mutta ne tietyt särähtävät korvaan ja toisia taas käytetään huolettomasti itsekin. Ikuisuusaihe siis :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haaa, meinasin tätä samaa! KERA, KERA! Se on ihan oikee sana ja sopii siihen omaan tarkoitukseensa, mutta EI NOIN. AAAAAAAAAArgh.
      t. tiskari

      Poista
  26. Inhoan juuri tuota kuullostaa-sanan käyttöä, mutta montaa muutakin. Piti oikein tehdä muistiinpanoja aiheesta, kun luin näitä vastauksia.

    Uskon, että nuo "minä juoksee nyt bussiin" -rakenteet ovat osin myös suomenruotsalaista perua. Tiedän puoliummikkoja vanhempia ihmisiä, joiden äidinkieli on ruotsi, ja he käyttävät joskus tällaisia ilmaisuja suomeksi.

    Elämä on -lausahduksen lisäksi musta yksi ääresti pitkään elämään jäänyt on myös Atrian hyvä ruoka, parempi mieli. Se on napakka ja varsin totuudenmukainenkin hokema. Mutta onhan näitä varmasti paljon muitakina, eikä kaikkia lentäviä lauseita välttämättä edes tunnista menneisyyden mainossloganeiksi.

    Tänään kohtasin yhden inhokkini kirjastossa: väärin käännetyt - tai paremminkin kääntämättä jäänet paikannimet. Tiedän, että AV-kääntäjien tilanne Suomessa on kurja, joten pistän Travel chanelin matkailuohjelmassa esiintyneen Kyivin (se on hitto soikoon Kiova) sen piikkiin. Mutta samaa perustetta ei voi käyttää kirjastossa näkemässäni näyttelyssä, jossa mustalaisia oli karkotettu "Bohemiasta ja Moraviasta" keskitysleireille. Kraah! Böömi ja Määri ne on. Sekin joskus ihmetyttää, että muutamien ruotsalaisten paikannimien suomalaisia vastineita ei käytetä. Ei ole tarvis sanoa Luuleå, koska se on suomeksi Luulaja. Ja Piteå on Piitime. Ja Estonia on Viro. Piste.

    Ok. Nyt mäkin menen buddhailemaan tonne johonkin pois, etten kiehu yli.

    -Minna Uu

    VastaaPoista
  27. Ja relatiivilause kuuluu välillä aloittaa sanalla joka, eikä aina "mikä"!

    VastaaPoista
  28. Ääh, nyt kun pääsin oikein näitä lukemaan niin tulipa jälleen yksi esimerkki mieleen, joka pistää oikein kiukuksi.

    Nimittäin.

    OMPA! Ompa hieno ilma! Ja monia tuohon verrannollisia. Aikuiset ja oppineet ihmiset kirjoittaa noin!

    Ja sitten ne iän ikuiset kirjoitus sana virheet ;)

    VastaaPoista
  29. Olen tähän keskusteluun jo ottanutkin osaa muutaman naurun muodossa, mutta minusta nämä esimerkit ovat myös malli siitä, että kielen ei tarvitse olla niin jäykkää ja totista ja sanoilla voi vähän leikitelläkin.

    VastaaPoista
  30. Antakaa ku määki huuan! Sehän tulee tietysti digimaailman hästäkistä! "Laitoin käteni kuumalle levylle tänäänkin. #uteliaisuus" vrt. "Laitoin käteni tänäänkin kuumalle levylle, koska uteliaisuus."

    http://www.youtube.com/watch?v=D8Et_yu90-E

    VastaaPoista
  31. Mulla oli joskus mies, jonka puhe oli pelkkää substantiivia.
    "Pöytä"....."Sukka"...."Kattila". Siinä minun piti rakentaa kokonainen lause yhden sana ympärille ja osata tulkitakin se vielä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah! Eräs suomen kielen opettaja kertoi nasevan esimerkin verbien merkityksestä: jos nuori maahanmuuttajanainen tulee hämärällä kadulla sanomaan "Minä kauppa", niin saattaa vastaantulija miettiä, kysyykö hän tietä kauppaan, vai mikä kaupanteko lienee kyseessä.
      Lukion äidinkielenopettajani esimerkki aiheesta oli mieleen jäävä "Kivi varpaalle", että putosiko kivi varpaalle vai kiipesikö? ;)

      Poista
  32. Tämä "koska natsit" -rakenne näyttäisi laajenevan, koska tänään törmäsin ilmiöön uuden konjuktion kanssa eli mutta-sanan jälkeen.

    VastaaPoista
  33. Tämän kielipoliisin erityislemmikkejä ovat myös "omaaminen" ja kuka-ketä- hirvitys. Eniten tällä hetkellä ärsyttää epidemian lailla leviävä "tapa" kirjoittaa aikamääreet omituisesti väliviivalla tyyliin 20-vuotta. Tätä on ollut jo lehdissäkin... Nämä tyypit ovat varmaan niitä, jotka myös omaavat asioita, eli kirjoittavat mielestään hyvin ja muistelevat, että kyllä siellä koulussa opetettiin laittamaan viiva numeroin kirjoitetun luvun perään... Se on ainoastaan 20-VUOTIAS! Nih.

    -Karkki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oijjjoi, näitä ihmisten kielirikeärsytyksiä on niin ihana lukea. I feel you :)

      Poista
  34. Ah, mieliaiheeni!

    Yllä mainituista suosikki-inhokkejani (heh) ovat mm. omata, 20-vuotta, 12.5 ja alkaa tekemään. Ja tietenkin yhdyssanavirheet! Karjalan karhu koira. Uh.

    Koska kiire -rakenteeseen olen tutustunut ehkä viitisen vuotta sitten, ja "meilläpäin" sitä on käytetty sekä some- / irkkikielessä että puheessa.

    Tuosta muistuikin mieleeni sellainen ärsyke kuin sekä-että-rakenteen käyttäminen ilman ettää, siis esim. "Sekä Matti ja Liisa tulevat huomenna meille" (vrt. "Sekä Matti että Liisa").

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, miksi - oi miksi - pisteet desimaaleissa! Mulla on kaksi tietokonetta, joissa toisessa on ihan sairaan vanha excel ja toisessa uusi. Siinä uudemmassa pitää käyttää pisteitä desimaaleissa. Arvaa vuotaako sieluni joka kerta vähän verta kun joudun pistettämään. :)

      Poista
  35. Mua taas riipii persoona(pronomini)ton muoto, esim. "Olen käyttänyt tuotteitaan jo vuosia" eikä kuten pitäisi sanoa heidän tuotteitansa. Jotenkin ihan äärimmäisen ärsyttävää, varsinkin jos toistuu tyylissä tiheään. Haiskahtaa liikaa snobbailevalta kikkailulta.

    T: Kikka

    VastaaPoista
  36. Hahaha, oot mahtava. Löysin tän blogin just äsken ja nyt jo fani!
    - TN

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, kiitos, onpa kiva kuulla :D
      Tervetuloo!!!

      Poista
  37. Kikka muuten, ei tarvi sanoa "tuotteitansa", heidän tuotteitaan on myös oikein. Mutta olen kyllä täsmälleen samaa mieltä tuon väärän muodon käytöstä, raivostuttavaa.
    - TN

    VastaaPoista
  38. Täällä yksi kielipoliisi mellastaa myös! Saan näppyjä suunnilleen kaikista em. virheistä, mutta yhdyssanavirheet ovat suurin allergian aiheuttaja. Erityisesti yhdysviivan käyttö on monilla ihmisillä niin onnetonta, että tekisi mieli käskeä ne takaisin kielioppitunneille. Eikö perkele ole ihan ilmiselvää, että ala-aste eikä ala aste tai alaaste tai ELY-keskus eikä ELYkeskus, Elykeskus onkin sitten jo oikein kirjoitettu... Aargh, lähdennyt loman viettoon enkä ajattelekkaan yhdys-sanoja tai muita kielioppivihreitä...

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?