Mitä jos lahjoittaisit SOS-lapsikylälle?

En ole saanut muutamaan päivään nukuttua, syötyä tai tehtyä oikein mitään kunnolla, koska olen ajatellut Eerikaa. Ensin päätin, että en kommentoi asiaa ollenkaan. Mitä mä osaisin sanoa, mitä ei ole vielä sanottu? Tappakaa ne ihmishirviöt. Miten ihminen voi olla toiselle niin paha? Lapselle! Saatana. 

Sitten mietin, mitä mä voisin osaltani tehdä, jotta vastaavaa ei enää koskaan tapahtuisi ja että lasten oikeus turvalliseen lapsuuteen toteutuisi. Sijaisvanhemmaksi musta ei ole. Ei riitä paukut. Salamurhata en osaa, eli en voi käydä kiinni jäämättä likvidoimassa lapsia kiusaavia pahoja ihmisiä. Mutta mulla on vähän rahaa. 

Resurssien antaminen heille, jotka tarjoavat kaltoin kohdelluille ja heikoissa oloissa kasvaneille lapsille parempaa lapsuutta, on parempi kuin se, etten tekisi mitään. Niinpä lahjoitin rahaa SOS-lapsikylälle. Ei se Eerikaa enää auta, mutta valitettavasti siellä on noin 17 000 muuta apua tarvitsevaa lasta. Siis pelkästään Suomessa. Joten lahjoita sinäkin. Siitä on ainakin vähän hyötyä. Ja joskus se ihan vähäkin voi olla aika helvetin paljon.


Tunnisteet: