Sillä tällä tällä viikolla sitä on ollut tarjolla. Viime päivinä Suomessa on julkaistu kaksi aivan mielettömän hyvää tutkivan journalismin...

Hanki poikkeuksellisen hyvää katsottavaa ja luettavaa

22.2.13 Satu Kommentteja: 29

Sillä tällä tällä viikolla sitä on ollut tarjolla. Viime päivinä Suomessa on julkaistu kaksi aivan mielettömän hyvää tutkivan journalismin tuotosta. Kemikaalicocktailin Nooran tekemä Pilattu maito -dokumentti nosti katsoessa niskavillat pystyyn. Taloustieteilijän huomio kiinnittyi ensimmäisenä siihen kiinnostavaan seikkaan, että Valion laktoosittomien tuotteiden kulutus on noussut kymmenen vuoden aikana 2 miljoonasta litrasta 110 miljoonaan litraan. Viidennes suomalaisista ei voi vatsavaivojen vuoksi juoda kaupan "tavallista maitoa", vaan joutuu turvautumaan laktoosittomaan ja jopa 50 % kalliimpaan vaihtoehtoon. Joku nauraa matkalla pankkiin. Vatsavaivaista kuluttajaa ei hymyilytä. Korkeintaan pierettää. Juttu löytyy Areenasta, suosittelen! 


Miksi maito homogenisoidaan?

Tämän viikon toinen suomalaisen journalismin päivänsäde on verkkolehti Long Playn julkaisema juttu Pekka Himasesta. Ai että. Joka toisessa mediassa on viime kuukausien aikana ihmetelty ja hienovaraisin sanankääntein paheksuttu Himasen saamaa 700 000 euron tutkimusrahoitusta, jonka tuotoksena on tähän mennessä syntynyt kirjanen täynnä latteaa sanojen kääntelyä. (Eioototta-blogin Katleena Kortesuo teki kirjasta osuvan tekstianalyysin.)

Kukaan ei toden teolla ole lähtenyt kaivelemaan, miten hemmetissä on mahdollista, että yhdelle taholle on syydettu tutkimusapurahaa toisensa perään, vaikka hankkeista syntyneet tutkimukset ovat ympäripyöreää bulabulaa ja tutkimussuunnitelma loistaa poissaolollaan. Kunnes Long Play tarttui aiheeseen. Ai että! Kataisen ja Himasen läheiset välit; salaperäinen Himasen tutkimusryhmä, joka katoaa jäsen kerrallaan kuin pieru saharaan toimittajan ottaessa yhteyttä ja Himasen nk. professuurit eli yliopistoissa (yhden yliopiston puhelinvaihde ei edes tunnistanut koko tyyppiä). Ja niin edelleen. Aah. Juttu on antoisaa, jännittävää ja silmät avaavaa luettavaa. 

Long Playn pitkiä, tutkivan journalismin juttuja ostetaan kertaperiaatteella, yksi juttu maksaa 4 €. (Se on halpa. Samalla hinnalla saa viikonvaihteen iltapäivälehdet: Tällaiset arvet leikkaus jätti Ron Jeremyn rintaan. Suuseksikohtaus hätkähdytti katsojia.)

Se mitä ei haluta päätyvän mediaan, on journalismia. Kaikki muu on pr:ää. Tuo viisaus pitää usein paikkansa. Jos haluat ajateltavaa viikonlopuksi, tiedät, mitä klikata.

29 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Tuo pilattu maito ei ehkä ihan samassa sarjassa paini Long Playn:n kanssa. http://luomulakko.blogspot.fi/2013/02/nahty-pilattu-maito.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, JouniPeikko! Ovathan nämä tietysti hyvin erilaisia aihepiiriltään. LongPlayn juttu on paljon perusteellisempi ja aukottomampi, mutta onhan sen aihekin hyvin paljon sekä aikahorisontiltaan että tapahtumiltaan rajatumpi.

      Mielestäni tuossa maitodokkarissa tuotiin esiin mahdollisia vaihtoehtoja sille, miksi niin monet suomalaiset saavat vatsavaivoja tavallisesta maidosta. Ei sen tarkoitus varmaankaan ollut edes antaa yhtä ehdotonta vastausta.

      Esimerkki omasta arjestani: Asun Islannissa, eikä täällä tunneta laktoosittomia tuotteita, "laktoosi-intoleranssia" ei ilmene täällä läheskään niin paljoa kuin Suomessa, ja täällä juodaan pääasiassa maitoa, jonka hyllyikä on sama kuin Suomessakin tavallisella maidolla (perusmaito on siis ei-iskukuumennettua). Joku ero siinä on oltava. Lehmärodussa? Valmistusprosessissa? En tiedä vastausta, mutta kysymykset ovat hyviä.

      Poista
  3. Mihin perustuu väite, että suomessa olisi paljon laktoosi-intoleranssia? Suomi on yksi maailman vähiten laktoosi-intoleranttisista maista (sori kömpelö kielenkäyttö).

    Laktoosi-intoleranssi on geneettinen ominaisuus, joka on harvinainen Pohjois-Euroopassa, yleinen puolestaan suurimmassa osassa maailmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö 20 % väestöstä ole aika paljon?

      Poista
    2. Ei ole. Esim. Aasian joillakin alueilla tai joissakin juutalaisväestöissä osuus on 80 - 100 %.

      Poista
    3. Paljonkohan laktoosi-intoleranssia on Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa? Että onkohan 20 % paljon Pohjoismaiden mittakaavassa?

      Mä edelleen jankkaan tässä sitä pointtia, jota dokumentissakin pyöriteltiin. Että eikö ole vähän outoa, jos on tyyppejä, joka pystyy juomaan sitä raakamaitoa, mutta ei pysty juomaan tavallista maitoa (laktoosi-intoleranssi). Voiko syynä silloin olla ihmisen laktoosi-intoleranssi vai voisikohan se vika olla siinä ns. tavallisessa kaupan maidossa?

      Poista
    4. Valistunut arvaukseni on, että erot eivät ole kovin suuria Pohjoismaiden välillä. En löytänyt tilastoja vaikka yritin niitä etsiä. Suomessa esiintyy ilmeisesti hiukan enemmän lapsille tyypillistä synnynnäistä laktoosi-intoleranssia, tosin sitä on myös tutkittu nimenomaan täällä. Laktoosi-intoleranssistakin on montaa eri muotoa. Periaatteessahan laktaasin tuotannon pitäisikin loppua, kun äidinmaitoa ei enääjuoda. Entsyymin tuottaminen turhaan tai kaiken varalle on tuhlausta.

      Noin yleisesti ottaen vähiten laktoosi-intoleranssia esiintyy vähiten juuri Pohjoismaissa ja joillakin Afrikan alueilla, myös Irlannissa laktoosin sietäminen on Euroopan keskitasoa parempaa.

      Olen samaa mieltä, että raakamaidon sopivuus käsiteltyyn maitoon nähden on mielenkiintoinen juttu. Kaikki maidosta johtuvat vatsavaivat eivät kuitenkaan välttämättä johdu laktoosi-intoleranssista, vaikka siksi ne on helpoin mieltää. On ihan mahdollista, että bakteerien tuottamat entsyymit paikkaisivat ihmisen entsyymivajausta. Tätä ei ole juurikaan tutkittu.

      Poista
  4. Ei ole, se on todella vähän verrattuna muuhun maailmaan.On poikkeuksellista, että aikuinen voi juoda maitoa. Enemmistö maailman ihmisistä on laktoosi-intolerantikkoja.

    http://muse.jhu.edu/login?auth=0&type=summary&url=/journals/perspectives_in_biology_and_medicine/v055/55.2.vuorisalo.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ole itse mikään maidonystävä. Kulutan maitoa noin puoli litraa viikossa (kahviin). IMHO maito on lasten juoma, joten mulla on tästä hyvin vähän omakohtaista kokemusta.

      Mutta eikö se ole vähintään kummallista, jos Suomessa kaupassa myytävä ns. tavallinen maito aiheuttaa vatsavaivoja, mutta suoraan lehmästä tuleva maito ei? Tai että suomalainen ns. tavallinen maito aiheuttaa vatsavaivoja, mutta tavallinen islantilainen maito ei? Mistä se ero johtuu? Minusta se on kiinnostavaa.

      Poista
    2. Anonyymi, toi linkkaamasi tutkimus on muuten tosi kiinnosava, siis ainakin tuon intron perusteella, jonka ehdin lukaista. Kiitti siitä!

      Poista
  5. On todellakin kiinnostavaa. (Edelliseen kommenttiisi viitaten.) Mutta saanen huomauttaa, että Valion laktoositon maitojuoma maksaa vähän enemmänkin kuin puolet tavallista maitoa enemmän. Tavallinen litra kun irtoaa alle eurolla ja Valion laktoositon maksaa monin paikoin jo 2,40e! Ei ihme, ettei Valion setä meinannut kiusallisessa haastattelussa saada sanaa suustaan. Onneksi Pirkka myy omaansa euron halvemmalla (maistuu samalta ja varmasti onkin samaa tavaraa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 2,40? Ai juma. Kaljaakin taitaa siis saada halvemmalla.

      Poista
  6. Kahdessa kulttuurissa2/25/2013 9:15 ap.

    En tiedä mistään laktooseista mitään, enkä maitohuijauksesta (en yhdestä syystä jaksa katsoa tuota dokkaria, mutta se ei ole pointtini), vaan täytyy kyllä sanoa, että Suomessa on hyllyssä ihan helvetin montaa eri sorttia maitoa. Tavallista, luomua, vähälaktoosista, täysin laktoositonta, vanhan ajan maitoa, extra d-vitamiinimaitoa jne. Itse käytän ainoastaan luomusinistä ja ihmettelen jatkuvasti, että onko niille kaikille oikeasti tilausta... Israelissa oli kylmäkaapissa kolmea eri maitoa (rasvan määrä vaihteli) ja sitten niitä extrahypersuper-käsiteltyjä tavallisessa hyllyssä, mutta niissä tuskin oli enää käsittelyn jälkeen maitoa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin onkin! Mä olin viime vuonna huuli pyöreänä S-marktiin pitkän taukon jälkeen, kun yritin etsiä sitä tavallista sinistä maitoa. Haha.

      Poista
  7. Mut Suomessahan on ihan liian halpaa maitoa. Sanoi kilpailuvirastokin. Joten eikös oo hyvä, että on niitä kalliimpiakin vaihtoehtoja siellä hyllyllä. ;) Mä olen kyllä vähän sitä mieltä, että alkutuottajat saa ihan liian vähän rahaa tuotteistaan ja jos kalliimpi maito (tarkoitan tällä niitä eri maitovaihtoehtoja) tarkoittaa lisää rahaa alkutuottajalle, niin hyvä vain. Eikös Valio kuitenkin tulouta nimenomaan alkutuottajille niitä rahojaan. En nyt kyllä oo tästä kuviosta ihan perillä.

    Mut tohon kuvatekstin kysymykseen. Hitto, mä kyllä haluaisin homogenoitua luomumaitoa. Siihen jää niitä kökkäreitä vaikka kuinka ravistelisi tölkkiä eikä ne vaan oo kivoja. Että yhdelle maitotyypille olisi mulla vielä tilausta.

    En nyt katsonut tota dokkaria (ehkä ehdin jossain vaiheessa), mutta mä en oikein lämpene tolle "voin juoda raakamaitoa mutta en tölkkimaitoa" -keskustelulle. Ei ole mielestäni yksiselitteisesti huono asia, että maidon säilyvyyttä on saatu parannettua. Mutta tunnustan tässä disclaimerina, että pitäisi katsoa se dokkari. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkään en ihan tarkkaan tiedä, miten noin rahavirrat käytännössä jakautuvat maitotuotteiden osalta alkutuottajan, teollisuuden ja kauppaketjujen kesken...

      Poista
  8. Maitotilan tyttökin haluaa sanoa jotain!

    Olen siis lypsykarjatilalla tinkimaidolla kasvanut, koulussa joutunut juomaan purkkimaitoa. Lukioaikana alkoi paha oireilla maidosta, niin kotona kuin koulussa. Nykyisin tilanne on se, että kaikki laktoosia sisältävät maitotuotteet, käsitellyt tai ei, aiheuttavat oireita kypsentämättöminä. Kypsennettynä voin syödä kyllä tavallistakin maitoa, esim. ternimaitopannari ei aiheuta mitään oireita.

    En sitten osaa sanoa, onko purkkimaidolla jotain yhteyttä tähän "vanhempana" ilmenneeseen laktoosi-intoleranssiin, vai olisiko näin käynyt joka tapauksessa. Pienenä/nuorempana olen kuitenkin käyttänyt ongelmitta tankista tulevaa maitoa ja purkkimaitoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässäkin taas yksi tärkeä tutkimuksenaihe lisää!

      Poista
  9. Epäilen yhdeksi tekijäksi maitotuotteiden rasvattomuutta. Rasvasta on tehty kamala mörkö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, enpä tiedä, voisiko tässä olla yksi syy. Mutta se on totta, että rasvaa vältellään jo ihan hulluuteen asti. Varsinkin, kun niihin rasvattomiin "terveystuotteisiin" kuten 0 %:n jukurtteihin on tungettu jos ei kilokaupalla sokeria niin sitten jotain epäilyttäviä makeutusaineita. Mun henk.koht. maitotuotesuosikki on makeuttamaton ja runsasrasvainen jukurtti tai islantilainen skyr.

      Poista
  10. Olen asunut puolet elamastani ulkomailla ja silla tiella yha olen. En ole tavannut missaan muualla laktoosi-intolerantikkoja kuin Suomessa. En tieda voiko tasta tehda mitaan johtopaatoksia?! Tunnen yhden lapsen talla hetkella (siis ei-suomalainen) joka on maidolle allerginen... Ja asun maassa jossa maitoa kaytetaan ihan runsaasti mutta maitohylly kaupassa ei ole yhta pitka ja valikoima niin laaja kuin Prismassa / Cittarissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Islannissa vähän sama juttu... Erilaisia jukurtteja, hapanmaitotuotteita ja skyrejä on paljon hyllyssä, mutta maitoa saa van neljänlaisena: runsasrasvaisena, vähärasvaisena, rasvattomana ja iskukuumennettuna. Eikä laktoosi-intoleranssi ole läheskään yhtä yleinen vaiva kuin Suomessa. Toisaalta täällä lehmäkarja on niin erilaista (kasvanut eristyksessä) kuin muualla, että sekin saattaa vaikuttaa asiaan.

      Poista
    2. Olisikohan osin kyse testauksen yleisyydestäkin? Suomessa on reilun 10 vuoden ajan puhuttu tosi paljon laktoosi-intoleranssista ja porukka on varmaan käynyt enemmän testeissä. Munkin lapsuudenperheestä 3/5 sai tietää 2000-luvun alkupuoliskolla olevansa intolerantikkoja. Mukaan lukien minä. Ja mullehan laktoosi ei aiheuta vatsanväänteitä, vaan ainoastaan epämääräistä huonoa oloa.

      Mut sitten olen miettinyt sitäkin, että pitääkö elimistön saada tasaisesti laktoosia, että se pystyy sitä pilkkomaan? Kun Suomessahan käsittääkseni kaikki suurtalousruoka tehdään vähälaktoosisista tuotteista jo ihan automaattisesti. Että jos porukka saakin liian vähän laktoosia ja siksi herkistyy sille?

      Poista
  11. Tämä on loistava aihe ja erittäin mielenkiintoinen tuo kysymys, jota intät pitkin tätä keskustelupalstaa. Tosiaan, mikä Suomen maidossa mättää? Itse en KOSKAAN ole missään maailmalla (kolmella eri mantereella) asuessani saanut vatsavaivoja maidosta, mutta suomalaiset "normaalit" maitotuotteet aiheuttavat ties mitä vääntöä. Jotain siinä maidon käsittelyssä on tehty h*ltin väärin! Maidosta on rumbassa viety hyvät bakteerit pois ja sitten on voitu kalliilla hinnalla rahastaa ihmisiltä erityismaidoista poskettomia hintoja. Ja sitten ne bakteerit on purkitettu ja ihmiset maksaa taas lisää apkteekista hakemistaan terveyspillereistä, jotka rauhoittavat vatsaa ja lisäävät vastustuskykyä. Kyllä meitä niin sumutetaan... Joku tosiaan nauraa ja kovasti!

    Sitten mietin sitä, että kun meillä on nykyään kaupat auki iltaisin ja sunnuntaisin, joka kulmalla on ärrä tai siwa aina ovet auki ja ihmisillä on vielä viimeisen päälle jääkaapit, niin miksi ihmeessä sen maidon tarvitsee säilyä niin pitkään? Eikö vähempikin käsittely riittäisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helvetin hyvä pointti toi kauppojen aukioloaika! Kaupoista iso osa on tosiaan nykyään melkein kellon ympäri auki ja montia tuoretuotteita tuodaan kauppaan päivittäin / useita kertoja päivässä. Jos kala ja liha saadaan tuoreena, niin miksi ei myös maitoa? :)

      Poista
  12. Nooran dokkarissa Valion ukko hyytyi kysymyksen edessä täysin todennäköisesti siksi, ettei ymmärtänyt miten kukaan voi edes kysyä niin tyhmiä. Toimittaja ihan pokkana kysyy liikkeenharjoittajalta, miksi te pahat sedät teette sitä kallista laktoositonta maitoa ja myytte niitä laktoosittomia aina vaan enemmän, vaikka ne on niin kalliita. Etteks te nyt vois ajatella tätä asiaa sillai solidaarisesti koko Suomen kannalta?

    Valion propaganda pelittää Suomessa niin upeasti, että täällähän maksettaisiin vaikka 5e/litralta, kunhan vaan löytyy joku joka kehtaa pyytää. Sanotaan vaan, että nyt siihen maitoon on lisätty komponentti kolmonen, joten se on entistä terveellisempää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun markkinoilla on vain yksi tai kaksi isoa toimijaa, se yleensä tietää hankaluuksia kuluttajale: valinnanvaraa ei ole...

      Poista
  13. Laitanpa oman lusikkani soppaan: en ole laktoosivammainen vaan allerginen maitoproteinille, jostain syystä laktoosittomat tuotteet ja farmimaito sopivat itselleni paremmin kuin "tavalliset" kaupan maidot. Komppaan siis täysin valmistusprosessin vaiheita 'syyllisinä' intoleranttiuteen. /R

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?