Puoliraaka suunnitelma

Oli työn alla sitten mitä tahansa, teen yleensä ensin raakasuunnitelman. En saa kiinni yksityiskohdista, jos en ensin hahmottele paria ajatusta lautasliinan nurkkaan tai kännykän tekstiviestikenttään.

Vuoden alussa päätetty pakettimatka alkaa saada muodon. Olemme päättäneet matka-ajankohdan ja vedelleet ääriviivoja kohteista.

thailand
Ei mulla muuta.
Päätimme, että lähdemme matkaan joulun jälkeen. Päätös oli helppo. Joulukuu on kauppiaan kiireisintä aikaa. Kaupan bisneksen kannalta on järkevintä nostaa kytkintä vasta sitten, kun joululahjat on myyty. Sitä paitsi lentojen hinnat ovat lähes poikkeuksetta edullisimmillaan tammi-helmikuussa. Budjettihaukan kannataa matkustaa silloin, kun muut ovat töissä. Ja se kolmas syy: perhe. Siskoillani ja omalla mutsillani on jouluna lomaa. Se on ainut ajankohta vuodessa, jolloin voimme olla kaikki yhdessä samoissa asuinneliöissä samaan aikaan.

Maailmanympärimatka alkaa seksikkäästi Suomesta, koska sieltä on hyvät lentoyhteydet Aasiaan. (No ei tarvitse olla kovin välkky keksiäkseen paikan, josta on Islantia paremmat lentoyhteydet Aasiaan.)

Valitsemme 3-4 kiinnostavaa kohdetta ja olemme kussakin vähintään kolme viikkoa. Edes minä en ole niin hullu, että haluaisin lähteä 3-vuotiaan kanssa neljäksi kuukaudeksi reppumatkalle hostelleita kiertämään kahden päivän paikanvaihtovauhdilla. Haluan omaa rauhaa, hyvän sängyn ja oman kahvinkeittimen.

Ensimmäisen kuukauden ajaksi pysäköimme perheen joko Thaimaahan, Burmaan tai Laokselle. Vuokraamme asunnon kuukaudeksi jostain landelta, jossa on aurinkoa, luontomatkailukohteita, rauhallinen meininki mutta kuitenkin lekurinpalvelut lähellä.

Toinen pysähdyspaikka on Uusi-Seelanti. Kehittynyt länkkärimaa ja hyvät tiet: sopii automatkailuun. Ajattelimme vuokrata asuntoauton (hyvillä sängyillä) ja kiertää ainakin eteläsaaren. Retkikeitin! Aamu-uinti meressä!! Leirintäalueen suihkut!!! Hipin ihanaa. Kohdevalintaan vaikuttaa osaltaan myös se, että ukon kiipeilykaveri asuu Dunedinissa.

Kolmas kohdevalinta on vielä täysi raakile. Joku saari jossain Tyynellämerellä. Ei hajuakaan, missä. Samoa, Tonga... Hmm.  Päätökseen vaikuttavat ainakin  yhteydet Uudesta-Seelannista, hintataso ja se, mitä siellä voi tehdä.

Meidän kannattaa lentää takaisin kotiin suorilla lennoilla Yhdysvalloista,  joten todennäköisesti siinä Tyynenmeren saarien ja Seattlen välissä pitäisi vielä kehittää jotain.

Ja nyt vedän syvään henkeä. Kiljun riemusta, kun ajattelen näitä freelancer-työn suomia vapauksia, joita tässä kohta lunastan koron korkoineen. Samaan aikaan tämä tuntuu myös vähän väärältä. Voidaanko me muka ihan oikeasti lähteä? Onko se oikein? Tuntuu järjettömältä suunnitella tätä matkaa. Varsinkin, kun seuraavaksi pitäisi tehdä matkabudjetti. O-ou.

Kuva: Flickr/terre vu du ciel

Tunnisteet: