Pian on kaksi passia. (Kuva: Þjóðskrá) Mua on alkanut viimeisen vuoden aikana oikein olan takaa kyrpiä  se, että en ole asuinmaani täys...

Minusta tulee islantilainen

31.1.13 Satu Kommentteja: 9

Pian on kaksi passia. (Kuva: Þjóðskrá)
Mua on alkanut viimeisen vuoden aikana oikein olan takaa kyrpiä  se, että en ole asuinmaani täysivaltainen jäsen. Ostan sähkön paikalliselta firmalta, maksan paikalliselle pankille sikamaisen korkeita asuntolainan korkoja, luen paikallisia lehtiä, opettelen kieltä ja ostan kulttuuripalveluja. Maksan tänne veroja. Mutta en saa äänestää parlamenttivaaleissa, pressanvaaleissa tai kansanäänestyksissä. En oikein tykkää ajatuksesta, että maksan laskua, jonka sisältöön en pääse itse vaikuttamaan.

Niinpä päätin, että minusta tulee Islannin kansalainen. Laki edellyttää Pohjoismaiden kansalaiselta muun muassa seuraavaa:

- Tyyppi on asunut Islannissa neljä vuotta.
- Jos tyyppi on naimisissa islantilaisen tyypin kanssa, riittää kolmen vuoden asuminen.
- Tyypillä on hyvä maine.
- Tyyppi läpäisee kielitestin.
- Tyyppiä ei ole tuomittu vankeuteen.

Jos pysyn vielä muutaman kuukauden avioliitossa, vältän vankilatuomiot ja käyttäydyn siveellisesti, pääsen äänestyskoppiin ja kersan kanssa kansallisuuspelissä tasan. Nyt malttia, nainen!



9 kommenttia:

  1. Onnea matkaan :) Tuo siveellisesti käyttäytyminen toki on aika laaja käsite ja sikäli hankalasti toteutettavissa, mutta ei ne varmaan kaikkea tarkista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohta saleen alkaa puhelimen kuuntelu. Se selittäisi ainakin nuo löyhät liittymisehdot.

      Poista
  2. Itsella on listalla USA:n kansalaisuuden hakeminen. Siihen on vahan isompi vaatimuslista, ei saa esim. suunnitella kansanmurhaa.. Ja sivea pitaa myos olla ;)

    -Henkka

    VastaaPoista
  3. Siveellinen ei-kansanmurhaaja. Check.

    VastaaPoista
  4. Onnistuuko siis kaksoiskansalaisuus? Harkitsisin itsekin samaa, jos asuinmaani kansalaisuuden saaminen ei edellyttäisi suomen kansalaisuudesta luopumista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Islanti ei edellytä kansallisuuden saamiseksi Suomen kansallisuudesta luopumista. Jos mulla olisi jo kaksoiskansalaisuus, sitten tilanne olisi vissiin toinen.

      Poista
    2. Kaksoiskansalaisuuden mahdollisuus on käsittääkseni aina valtion lainsäädännöstä riippuvainen asia, ja toimii molemmin päin. Ts. jos olen kotoisin maasta X ja muutan maahan Y ja haluaisin kaksoiskansalaisuuden, niin kummankin valtion on sallittava lainsäädännössään kaksoiskansalaisuus tai muuten ei onnaa. Mulla on useampikin Suomessa asuva tuttu, jotka ei ole suomen kansalaisuutta hakeneet, kun lähtömaa ei tunnusta kaksoiskansalaisuutta, ja eivät halua joutua siitä aiemmastaan luopumaan.

      Poista
    3. Joo, näin on. Eli riippuu sekä omasta valtiosta että siitä, mistä kansallisuutta hakee. Islanti ei rajoita hakijoilta kaksoiskansalaisuutta, mutta eri mailla on eri sääntöjä. Jos on esimerkiksi tanskalainen, joka hakee Islannin kansalaisuutta, täytyy sen saadakseen luopua Tanskan kansalaisuudesta. Suomi taas ei edellytä suomen kansalaisuudesta luopumista vaikka hakisi toisen maan kansallisuutta. Suomen lain mukaan ulkomaalaisen, joka saa Suomen kansalaisuuden, ei tarvitse luopua aikaisemmasta kansalaisuudestaan.



      Poista
    4. Ausseissa on joku ihan todella vinkeä kansalaisuussäädös. Mun yks kaveri on sekä australian ja suomen kansalainen, koska hän on syntynyt ausseissa, mutta vanhemmat on suomen kansalaisia. Vanhemmalla iällä ei käsittääkseni voi kuitenkaan saada kaksoiskansalaisuutta (tai ainakin se on ihan sikavaikeaa) ja näin sitten hänen isänsä on edelleen suomen kansalainen, mutta äitinsä vaihtoi kansalaisuutensa australialaiseksi... Todella mystistä, tää kaveri yritti joskus sitä logiikkaa mulle selittää, mutta ihan ei riittänyt meikäläisen lontoon kieli ja hänen suomenkielensä sanavarastot tämän asian tarkkaan selvittämiseen!

      Poista

Mitä tuumaat?