Melko liemessä

Porvarivaroitus, porvarivaroitus! Olen aloittanut uuden harrastuksen. Aloin kerätä viinejä. Ryhdyin vihdoin toteuttamaan suunnitelmaani 18 vuotta jatkuvasta syntymäpäivälahjaprojektista. Tavoitteenani on ostaa lapselle yksi hyvä viinipullo per vuosi, eli kun mittarissa on Suomen mittapuulla täysi-ikäisyys, viinikaapissa odottaa 18 erinomaista vuosikertaviiniputelia.

Tässä projektissa on tärkeää ottaa huomioon seuraavat seikat:

- Osaava viinakaupan myyjä. Mä en tiedä viineistä viiniasiantuntijoiden mittapuulla yhtään mitään. No okei, olen nähnyt Sidewaysin.
- Kärsivällisyys. Näitä pulloja en kaiva esiin jatkoilla kello 04.30.
- Kärsivällisyys. Jos punaviini on tissutteluiltana loppu ja viinakauppa on kiinni, en saa avata viinikaappia vaan soitan vaikka naapurille tai teen drinkit punaviinietikasta.
- Kärsivällisyys. Näitä pulloja ei ole missään olosuhteissa lupa nauttia 16-vuotiaana torin kulmalla lämpimänä kesäyönä vuonna 2026. Siihen tarkoitukseen käyn ostamassa, vaikka sitten omaan piikkkiini, kolme pulloa lonkeroa.
- Suunitelmallisuus. Jotta vuosikertaviini säilyy, lämpötilan pitäisi pysyä tasaisena, mitä meidän asunnon sisälämpötila ei ole. Pitäisi siis ostaa viinikaappi. Tähän on tultu.


Potkaisin viininkeruun käyntiin maanantaina Helsinki-Vantaan tax freessä kurkistamalla vintage-viinikaappiin. OMG. Lähtöhinnat noin 250 euroa. Onneksi myyjä oli ihana ja osaava ja sai langan päästä kiinni. Ei mitään ihan himokallista. Hän neuvoi tavallisesta hyllystä vaihtoehdon Aalto PS 2009, jonka pitäisi säilyä seuraavat 20 vuotta. Viinitilan espanjalaiset omistajat ovat nimenneet putelin fanittamansa Alvar Aallon mukaan. Nice. Pulitin seitsemänkymppiä ja lensin investointi kourassa Islantiin.

Sama myyjä muuten vinkkasi, että Torresin Mas La Plana (2005), joka makaa astiakaapissamme muistona edellisestä asuinmaasta, säilyy myös seuraavat kaksi vuosikymmentä. Sijoitusportfolioon sujahti siis kaksi pulloa yhden hinnalla.

Jos täällä lukijoiden joukossa on viinispesialisteja, kuulisin tietysti mielelläni tuomion näistä hankinnoista. Että tuliko siltikin ostettua ne jatkojen janojuomat.


Tunnisteet: