Ipana aloitti päiväkodissa viime syksynä. Tähän mennessä se on oppinut tarhassa seuraavaa: - Motoriikkaa. Keinuu itse. - Kärsivällisyytt...

Kiitokseni päiväkodin jengille

29.6.12 Satu Kommentteja: 13

Ipana aloitti päiväkodissa viime syksynä. Tähän mennessä se on oppinut tarhassa seuraavaa:

- Motoriikkaa. Keinuu itse.
- Kärsivällisyyttä. Laulaa herättyään viisi kertaa Ukko Nooan ja kuusi kertaa Jaakko Kullan, ennen kuin vaatii paikalle seuraa.
- Käytöstapoja. Syö lusikalla ja haarukalla itse.
- Projektijohtamista. Odottaa vuoroa liukumäessä.
- AD:n taitoja. Maalaa vesiväreillä.
- Sisäsiisteyttä. Osaa käyttää vessaa. (Kiitos tarhan kukkamaljakon kokoisten vessanpönttöjen)
- Järkeä. Pesee kädet ilman vartin väsytystaistelua.
- Besserwisseröintiä. Kertoo vastaantulevien autojen värit.

Viikon päästä alkaa kesäloma. Haluaisin jotenkin muistaa tarharyhmän upeita työntekijöitä. Ajattelin ostaa jokaiselle pullon skumppaa. Ilahduttaa saletisti enemmän kuin vesiväripiirrustus. Eller hur?


13 kommenttia:

  1. Kyllä (hyvä) tarhantäti on samppanjansa ansainnut!

    VastaaPoista
  2. Komppaan täältä.

    Minä mietin esikoiseni kohdalla pitkään josko sitä pienellä kylällä kehtaisi antaa opettajalle kiitokseksi siitä infernaalisesta urakasta punkkua vai joutuuko ihan hullun kirjoihin. Kannatti uskaltaa, ope istuu tätä nykyä kanssani harva se vapaailta tissuttelemassa punaviiniä ja samalla ruodimme pikkukylän meininkiä.

    Go, Satu, go!

    VastaaPoista
  3. Meillä myös tänään mietitty kulunutta vuotta, lapsi siirtyy kesäloman jälkeen isompien ryhmään. On niin ihanaa, että joku koulutettu ihminen on opettanut mun lapselle noita tärkeitä taitoja ja pitänyt siitä hyvää huolta niin että mä olen voinut välillä keskittyä duuniin. Tän työnjaon ansiosta olen ollut iltaisin ja viikonloppuisin paljon kivempi ja läsnäolevampi äiti kuin kotiäitinä olisin ollut. Ja tähän päälle vielä sosiaaliset taidot.. Lapsi on saanut ikäisiään kavereitakin, mikä on ihan huippua! Mahtava järjestelmä tää päiväkoti. Ryhmät tosin vois ehkä olla vähän pienempiä ja aikuisille vois maksaa parempaa palkkaa... Ja niin se muistaminen. Me annettiin suklaata, sellasta hienoa ja kallista, jota syödään vähän ja sivistyneesti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olisin niin helisemässä, jos ei olisi päiväkotisysteemiä. Kyllä siis taidan kallistua skumppapulloihin :)

      Poista
  4. Hyvä idea, jos tietää, että täti (tädit) juo alkoholia. Itse en tekisi lahja-alkoholilla mitään. Mutta en kyllä ole päiväkodin tätikään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä pointtia mietinkin... Mutta ehkä semmoinen kiva ja hyvä kuoharipullo on helppo lahja vaikka antaa eteenpäin viemällä vaikka tuliaisena kylään mennessä.

      Poista
  5. Mä komppaan myös tuota skumppapullolahjaa. Meillä oli esikoisella yksi opettaja, joka ilmoitti ensimmäisessä vanhempainillassa, että hän ei pidä kukkasista, mutta nauttii mielellään punaviiniä. No, ensimmäisenä jouluna hänellä oli 27 pulloa punaviiniä. Ja samoilla mentiin monta vuotta. Tosin siitä tuli hirveä haloo koululla, ettei sellaista lahjaa saa antaa, kun se tulee lapselta, mutta olin sitä mieltä, että lahjan antaa koko perhe, ei pelkästään lapsi. Viime aikoina olen kutonut opettajille sukkia ja mieleisiä ovat nekin olleet.

    VastaaPoista
  6. Aivan ehdottomasti skumppaa tai suklaata kukkien ja koriste-esineiden sijaan! Hyvän viinipullon voi tosiaan vaikka lahjoittaa eteenpäin halutessaan. Kaikki eivät ole myöskään kukkaihmisiä.

    T: lastentarhanopettaja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki eivät ole kukkaihmisiä, kaikki eivät tykkää suklaasta, jotkut ovat absolutisteja. Joku absolutisti ei lahjaksi saamaansa viinipulloa halua edes lahjoittaa eteenpäin. Joku ilahtuu lapsen omasta askartelusta, toinen ei jaksa katsella niitä töherryksiä enää vapaa-ajallaan.

      Vieraalle ihmiselle on hyvin vaikea lahjoittaa mitään eikä yksikään opettaja voi vastata kuin omasta puolestaan.

      Itse olen ottanut linjaksi, että vien yleensä syötäviä ja lakastuvia lahjoja. Eivät jää nurkkiin pyörimään. Yhdelle esikoisestaan äitiyslomalle jääneelle aivan ihanalla hoitajalle vein Hanna Hirvosen "Mitäs me sovittiin" (Vuoden mutsi ei ollut vielä myynnissä).

      Yläasteen opettajilla on helpompaa, koska oppilaat muistavat yhteisellä lahjalla ja yleensä jo tuntevat opettajansa. Isäni on saanut monta kivaa lahjaa, esimerkiksi apinapehmolelun luokalta, joka olisi halunnut luokkaretkellä Ruotsinlaivalle, mutta pääsi vain Korkeasaaren lautalle.

      Poista
  7. Syötävä tai juotava on justiinsa passeli lahjus! :) Ja jos ei tykkää, niin sen voi aina hukata eteenpäin. ;)

    VastaaPoista
  8. Ja ainahan ne epämieluisat lahjat voi vaikka "unohtaa" jonnekin.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?