Voi elämä, miten ainutlaatuinen päivä! Tänäään aloitin kauppiasurani : - Käytin ensimmäistä kertaa elämässäni Visa-kortin lukijalaitett...

Ja niin minusta tuli kauppias

9.6.12 Satu Kommentteja: 25

Voi elämä, miten ainutlaatuinen päivä!

Tänäään aloitin kauppiasurani:

- Käytin ensimmäistä kertaa elämässäni Visa-kortin lukijalaitetta. Ensimmäinen kuitti kaupalle, toinen asiakkaalle. Allekirjoitus, pin-koodi, ai et muista, no miten tämä peruutetaan. Mitä jos painan pari nollaa liikaa, saanko syytteen ja tililleni miljoonan?
- Pakkasin pehmolelun lahjapaperiin. Paketista tuli kaamea sohlo, mutta 2-vuotias lahjan vastaanottaja tuskin reklamoi.
- Tajusin, miten kaamealta myyjästä tuntuu, kun ei tiedä tuotteen hintaa! Paljon nää jääkaappimagneetit oli?
- Tajusin, miten ihanalta tuntuu, kun joku hyppii ilosta fiilistellessään kierrätetystä purjeesta valmistettua käsilaukkua. Siis juuri sitä,  minkä minä valmistajan nettisivuilta valitsin. Voi mun jee!

Meitä kaupan perustajia hemmoteltiin tänään ihanilla avajaislahjoilla, kuten kukilla. Mieleenpainuvimman lahjan toi Islannissa vaikuttava suomalainen Retrobug, joka valmistaa vanhoista klassikkokuoseista upeita tekstiilejä, kuten lasten vaatteita ja kukkaroita. Piia-Susanna oli tehnyt minulle ja kauppiaskollegalleni kauppamme nimeä kantavat PRKL!-pussit. Voi prkl miten hieno.


Rakastan projektitöitä, niissä on selvä alku, hähmäinen keskikohta, sydämentykytyksiä ja vitutusta synnyttävä kaaos, jotenkin loppuun viety loppu ja edellisestä vaiheesta riippuen joko hyvä tai helvetin huono nollaus. Onnistuneen projektin jälkeen tuntuu kuin olisin alkavassa nousuhumalassa ja juossut juuri puolimaratonin. Tänään minusta tuntuu, kuin olisin juossut Hangosta Inariin.

Kaupan avaaminen on ollut hieno projekti.

Olen leijunut koko päivän ja katsellut ympäristöäni kuin ensimmäistä kertaa. Kun on kuukausia vääntänyt ekseleitä, hakenut rahoitusta, valinnut lattiamaalin väriä, kinannut huolintayhtiöiden kanssa, hinnoitellut, tehnyt tilauksia, harkinnut värivaihtoehtoja, kirjoittanut lehdistötiedotteita, lähetellyt biljoona sähköpostia, reklamoinut, poseerannut Suomen suurlähettilään kanssa samassa valokuvassa ja inventoinut 900 kiloa suomalaista designia, kiivennyt pissalle viiden jopon yli (varasto siirtyi inventointikaaoksessa vessan puolelle), päässä suhisee, veri kiertää ja askel on nopea.

Onko tämä lopullinen ammatinvalintani? Tuskin. Mutta ei tämä kyllä ihan lyhyeksikään kokeiluksi jää.  Kaupalla nähdään.

25 kommenttia:

  1. Liikuttavaa....ja samalla ihan huippua! "Kaupalla nähdään..." :) Olisi kyllä kieltämättä mukava tulla piipahtaan.

    Onnea vielä kertaalleen kauppiaille♥

    VastaaPoista
  2. Ihana! Ja noi teidän käyntikortit on ihan mahtava idea! (nin toisesta osoitteesta). Ihailen kyllä kovasti ja toivotan roppakapalla onnea. Sä oot tän vuoden aikana avannut enemmän ovia mitä monet koko elämänsä aikana ja ihailen valtavasti Ikean klippanista kättä heilutellen. Ettei totuus designin arvostuksesta suomessa unohtuisi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On yeah, onneksi on Reykjavik Letterpress!

      Pelkäsin vähän lapsen saannin jälkeen sitä Vuoden mutsin Katjan sanoiksi pukemaa MEONT-syndroomaa; Mun Elämä Oli Nyt Tässä. Tuntui, että on repäistävä nyt kunnolla ja tehtävä kaikki ne jutut, jotka tuntuvat kiinnostaville. Ettei sitten myöhemmin harmita.

      Lapsi varmaan luulee että mun kylässä oleva sisko on sen uusi mutsi, koska mua ei juuri näy. Seuraavaksi pitäisi ja haluan kyllä laittaa aikaa perhe-elämään, on se kuitenkin niin kiva perhe ;)

      Musta tuntuu että repäisin tänä vuonna oikein kunnolla

      Poista
  3. Iso käsi teille molemmille ja onnittelut! Kyllä me joskus kaupalla nähdään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elli, tosiaankin nähdään!

      Poista
  4. Oi, onnea hurjasti uusille kauppiaille! Vähänkö on pakko käydä teidän kaupassa sitten, kun niille main joskus taas pääsen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No todellakin tulet! Ehkä meillä on silloin jo saatu hankitta kaupalle kahvinkeitin :)

      Poista
    2. Olette varmasti saaneet hankittua, en meinaan ole ihan heti pääsemässä sinne. Kävin viimeksi pari vuotta sitten, mutta ipanoiden syntymän takia on tullut reissutaukoa. Kunhan nuorimmainen kasvaa ja alkaa nähdä ulos auton ikkunoista, pakkaan perheen koneeseen ja tullaan ajelemaan autolla Islantia ympäri. Siihen mennessä teillä on jo ihan varmasti se keitin. :)

      Poista
  5. onnea ja menestystä uusille kauppiaille. Laitathan tänne joskus kaupalta kuvia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos valtavan paljon! Juurikin tulossa aiheesta postaus :)

      Poista
  6. Luin että "kiipesin pissalle viiden juopon yli". Ihmettelin hetken kunnes sain silmäni järjestykseen :D

    Onnea kauppiasuralle! Lupaan piipahtaa, jos ikinä Islantiin pääsen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muahhaa!! Muuten kyllä, mutta se ilmainen viinatarjoilu järjestettiin ulkotiloissa.
      Kiitos paljon, ja poikkea ihmeessä! Eilen kävi ensimmäinen bloginlukija; ihania kohtaamisia :)

      Poista
  7. Heeeeiiii.. tuttu pussukka! ;) Kiva ku tykkäsit. Onnea vielä kauppiaille ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin tykkäsin, kiitos Piia :)

      Poista
  8. Onnea ja menestystä Satu! Mahtavaa! :)
    -Emilii

    VastaaPoista
  9. Onnittelut uudelle kauppiaalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos. T. toinen puksuttelija.

      Poista
  10. Voi helvata, roppakaupalla onnea kaupalle ja kauppiaille! Ja iso hatunnosto repäisystä, elämä on tehty elämistä varten, lastenkin jälkeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitttooooos!
      No näin on. Onneksi on anoppi hälytysvalmiudessa ja sisko "au-pairina" luonamme ainakin alkukesän - muutoin ois ehkä tullut hermoromahdus. ;)

      Poista
  11. PALJON ONNEA KAUPPIAILLE!! Olen toisaalta varmaan kateellinen, kun joku uskaltaa ja tekee ja osaa, mutta toisaalta se rohkaisee myös miettimään omia kuvioita uusikai. Ylisanat loppuu, mutta HUIPPUA!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, ihana sinä!
      Saimme idean helmikuussa ja ryhdyimme heti tekemään järjestelmällistä suunnittelua ja sitten totuttamista. Perkele! Siitä kaupan nimikin..

      Moon sitä mieltä, että jos tietää mitä haluaa, ja haluaa saada sen, lopulta saa sen. Paitsi ellei kohdalle osu järjettömän isoja elämänmullistuksia, jotka laittavat kaikki suunnitelmat uusiksi - niinkin voi välillä käydä. Mutta ei kannata pelätä sitä että epäonnistuu. Koska jos ei yritä, ei voi onnistuakaan.
      Oli se sitten uuden työn etsiminen tai kehnon kumppanin vaihtaminen parempaan ;)

      Poista

Mitä tuumaat?