Kaveri jakoi mielettömän linkin Seutu-Sanomissa julkaistuun juttuun (löytyy tästä .) Jutussa 5-luokkalaisen äiti kauhistelee nykyaikaisia bi...

Pornoa koulukirjoissa

31.8.11 Satu Kommentteja: 32

Kaveri jakoi mielettömän linkin Seutu-Sanomissa julkaistuun juttuun (löytyy tästä.) Jutussa 5-luokkalaisen äiti kauhistelee nykyaikaisia biologiankirjoja, jotka kertovat liian suoraan, kuinka lapsia tehdään. Tästä tulee kuulemma lapsille paineita. (Onhan se nyt ihan luonnotonta puhua lisääntymisestä 11-vuotiaille, saavat kaikenlaisia ajatuksia päähänsä.)

Voi huoh.

Muuten olisin voinut jättää tämän aivopierun omaan arvoonsa, mutta jakamisen arvoisen tästä teki entisen kotikaupunkini mainitseminen. Forssa - tuo "Mahdollisuuksien kaupunki".

32 kommenttia:

Mitä tuumaat?

Meillä syöminen tuottaa joskus vaikeuksia. Kärsivällisyyteni ei riitä istumaan kahta tuntia illallispöydässä, joten ylittelen välillä hieman...

Kaksi lautasta, yhteiset lusikat

29.8.11 Satu Kommentteja: 10

Meillä syöminen tuottaa joskus vaikeuksia. Kärsivällisyyteni ei riitä istumaan kahta tuntia illallispöydässä, joten ylittelen välillä hieman raja-aitoja.

Ruoho on aina vihreämpää ja keitto maukkaampaa toisella puolella. Vaikka meillä on lautasilla täysin sama ruoka, lapsi syö mieluummin minun lautaselta. Niinpä mä katan meille aina samanlaiset lautaset, jotta huijaaminen on helpompaa. Olen varsinainen Timo Taikuri: pystyn lautasten järjestystä vaihtamalla sekoittamaan ipanan ajatukset niin, että hän päätyy aina syömään omalta lautaseltaan. Haha.

Kahden lautasen lisäksi pöydässä on vähintään viisi paria aterimia, jotta haarukan voi tarpeen tullen vaihtaa pienempään/isompaan/lusikkaan. Välillä me syödään samalla lusikalla. (Tiedän, hammaslääkärikunta haluaisi kollektiivisesti piiskata takapuoleni tästä hyvästä.)

Tämä ei ehkä ole kovin järkevä käytäntö, mutta puolustuksekseni haluan sanoa että

  • pääasia että syö sen ruuan edes jollain tavalla - ja pöydän ääressä

  • mukava plussa, että ateriointi sujuu järkevässä aikataulussa, on tässä kuitenkin muutakin erinäistä pikkupuuhaa.


Tänään meillä syötiin rasvaista lammaslihakeittoa:

10 kommenttia:

Mitä tuumaat?

Mies vetää kesän viimeistä työvuoroaan Vatnajökullilla. Thank God. Hänellä on tapana soittaa iltaisin ja kysellä kuulumisia - ja minulla on ...

Olen luokattoman huono vaimo

28.8.11 Satu Kommentteja: 2

Mies vetää kesän viimeistä työvuoroaan Vatnajökullilla. Thank God.

Hänellä on tapana soittaa iltaisin ja kysellä kuulumisia - ja minulla on tapana puhua erittäin lyhyesti. Tänään hän kiusoitteli kysymällä, että mikä ihmeen rakastaja sulla on siellä kylässä aina kun mä olen yötä poissa kotoa.

No kirjat, perhana!

Kun mies ei ole kotona, voin lukea kello 20 eteenpäin, kun skidi on nukahtanut. Kukaan ei kysy mitään, ei tarvitse sanoa mitään. Ja juuri tänään oli kesken Anna-Kaari Hakkaraisen Verkko, joka tuli PEKK:n kuukaudenkirjana perjantaina postissa. Kun on hyvä kirja kesken, ei ehdi lörpötellä puhelimessa.

2 kommenttia:

Mitä tuumaat?

Viikko takana, neljä vuotta edessä. Lapsi itkee karjuu perään eikä suostu syömään mitään. Kun tulen hakemaan, se alkaa uudestaan itkeä. Hän...

Lapsi aloitti tarhassa, osa I

26.8.11 Satu Kommentteja: 17

Viikko takana, neljä vuotta edessä. Lapsi itkee karjuu perään eikä suostu syömään mitään. Kun tulen hakemaan, se alkaa uudestaan itkeä. Hän haluaa tarhassa ollessaan makoilla lattialla ja peittää itsensä kirjoilla (pakenee epämiellyttävää tilannetta kirjojen pariin - meissä ON jotain yhteistä.) Hän hyväksyy yhden hoitajan (sen, joka ensimmäisenä päivänä älysi puhallella saippuakuplia), ja muut näkiessään hän alkaa karjua.

Kaikki tämä kai kuuluu asiaan. Kamalaa.

Ja ihanaa. Minun on pakko myöntää, että tuntuu helpottavalta  jättää lapsi arkisin päivähoitoon. Minä menen töihin, sinä menet tarhaan. Ja illat ja viikonloput relataan. Reilu peli.

Kiitos päivähoitojärjestelmä, teet arjestani niin paljon helpompaa!

17 kommenttia:

Mitä tuumaat?

Minulla on ongelma. Nimittäin, nääpiö aloitti maanantaina päiväkodissa. (Siitä sirkuksesta lisää vähän myöhemmin.) Nyt pitäisi saada nimilap...

Nyt tarkkana: voikohan kreppirautaa käyttää silitysrautana?

24.8.11 Satu Kommentteja: 22

Minulla on ongelma. Nimittäin, nääpiö aloitti maanantaina päiväkodissa. (Siitä sirkuksesta lisää vähän myöhemmin.) Nyt pitäisi saada nimilaput kiinni kuteisiin, jotta sillä on iltapäivällä tutut vaatteet päällä. En halua vahingossa poimia mukaan kenenkään muun lasta.

Nämä pitäisi silittää paikalleen! Mutta kun ei mulla ole silitysrautaa. (Luulin tilanneeni tarroja.) Mä en tiedä, onko mun miehellä. En ole ainakaan nähnyt sellaista kapistusta kotimme kaapeissa tai varastotiloissa. Mä en nimittäin ole koskaan silittänyt mitään. Se johtuu varmaan siitä, että yksi exäni silitti kalsareidensa lisäksi myös vuodevaatteet. Ja molemmilta puolilta, tietysti. Jäi trauma.

Kylpyhuoneesta löytyi jostain syystä vanha kreppirauta. Toimisikohan se tähän?

22 kommenttia:

Mitä tuumaat?

Sen jälkeen kun lapsi syntyi, minusta on lähes joka päivä tuntunut siltä, että joko minä tai joku muu on väärässä paikassa väärään aikaan. ...

Väärässä paikassa väärään aikaan

23.8.11 Satu Kommentteja: 12

Sen jälkeen kun lapsi syntyi, minusta on lähes joka päivä tuntunut siltä, että joko minä tai joku muu on väärässä paikassa väärään aikaan.

  1. Yritän lähteä aamulla töihin. Lapsi haluaa vettä. En jaksa etsiä muovista nokkamukia, vaan tarjoan vettä lasista. Töihin lähtöäni kiukutteleva lapsi törkkää lasin kädestäni lattialle ja se hajoaa miljooniin osiin. Imuroin, kuivaan lattiaa, imuroin, kuivaan lattiaa ja imuroin. Ja kiroilen. Väärässä paikassa väärään aikaan.

  2. Kun pääsen töihin, huomaan että yksi työhuoneen kanssani jakavista kollegoista on ottanut 6-vuotiaan lapsensa mukaan työpaikalle. Noin kolme tuntia putkeen kuuntelen lapsen valitusta "kun on tylsää", tuskastuneen isän "ei tässä mee kuin hetki, leiki nyt sillä iPadilla" -rukoiluja. Väärässä paikassa väärään aikaan.

  3. Illalla lähden juoksulenkille. Mutta jos menen lenkille, en ehdi kirjoittaa sovittua juttua valmiiksi huomisaamuksi. Jos en mene lenkille, olen huonolla tuulella. Lähden lenkille ja mietin sen koko 40 minuuttia, että olen taas väärässä paikassa väärään aikaan.

  4. Vien lapsen hoitoon anopille, että ehdin työtapaamiseen. Pysähdyn kaupassa ostamassa maitoa. Kaupassa on jonoa. Lapsi pitkästyy. Lapsi huutaa. Olen jo myöhässä sovitusta. Väärässä paikassa väärään aikaan.

  5. Päätän skipata tapaamisen ja jäädä lapsen kanssa kotiin. Mies tulee kuitenkin tuntia ennen sovittua kotiin - olisin ihan hyvin ehtinyt, mutta kyyti meni jo. Väärässä paikassa väärään aikaan.

  6. Lempivaatekaupassani on järjetön alennusmyynti. Olen lapsen kanssa kaksin kaupungilla. Ahtaaseen vaatekauppaan sulloutuminen 1,5-vuotiaan lapsen kanssa on huono idea. Menen silti ja ostan hyllyltä housut, jotka ovat kotona numeroa liian pienet. Aletuotteita ei voi vaihtaa. Tuli oltua taas väärässä paikassa väärään aikaan.

  7. Uimahallissa on hiljaista aamuisin, lähden lapsen kanssa aamu-uinnille. Uimahallin oveen on parkkeerattu kolme turistibussia. Väärässä paikassa väärään aikaan.

  8. Kello on nyt 20 vaille kolme iltapäivällä. Minun pitäisi olla kello kolme kotona, jotta mies ehtii rautakauppaan. Kirjoitan tätä blogia, vaikka minun pitäisi miettiä haastattelukysymyksiä huomiselle ja suunnitella seuraavan viikon aikataulut. Itse asiassa minun pitäisi juosta jo, jos haluan ehtiä ruokakauppaan ennen kotiin menoa. Ettei tarvitse mennä ruokakauppaan lapsen kanssa, ettei ala vituttaa. Olen taas väärässa paikassa väärään aikaan.


Kaaos on pysyvä olotila :)

12 kommenttia:

Mitä tuumaat?

Viime lauantai-illan kulku muistutti villeistä lauantai-illoista vuosien takaa. Sunnuntaiaamuun mennessä joku oli oksentanut rappusille, tyh...

Mitä mahtoi tapahtua?

22.8.11 Satu Kommentteja: 2

Viime lauantai-illan kulku muistutti villeistä lauantai-illoista vuosien takaa. Sunnuntaiaamuun mennessä joku oli oksentanut rappusille, tyhjentänyt pullon tequilaa ja sammunut vaatteet päällä sänkyyn. Vieressä kuorsaava mies ei myöntänyt mitään, minä en muistanut mitään.

Ainut ero takavuosiin oli se, että vieressä haisi tuttu ihminen, jonka kanssa arvuuttelimme, kumpi on ajokunnossa hakeakseen lapsen hoidosta.

Onneksi oltiin Reykjavíkissa eikä Vegasissa. Selvittiin pienemmillä vahingoilla:



PS. En enää koskaan ota sitä viimeistä lasillista. Never ever.

2 kommenttia:

Mitä tuumaat?

Olen jo toipunut siitä, että Vickan on raskaana. Joke. Joten vaihteeksi jotain ihan muuta: kesken jääneet kirjat. Olen tänä kesänä jättä...

Muutama kesken jäänyt kirja

19.8.11 Satu Kommentteja: 18

Olen jo toipunut siitä, että Vickan on raskaana. Joke.

Joten vaihteeksi jotain ihan muuta: kesken jääneet kirjat. Olen tänä kesänä jättänyt kesken muutaman kirjan. Vika ei välttämättä lainkaan ole kirjoissa itsessään, vaan lukijassa.

Ensimmäisenä Anna Janssonin Haudankaivaja. Kirjavinkit.fi:n arvio löytyy täältä. Haudankaivaja on Janssonin Maria Wern -sarjan dekkari ja sijoittuu Gotlantiin. Kirjan alussa vanha nainen alkaa kaivaa hautaa ja löytää lapsen luita. Sitten naisen talo palaa, rikoskomisario Maria Wern käy akvarellikurssilla. Ja käy akvarellikurssilla. Ja käy vielä hieman akvarellikurssilla. Luin kirjaa muutaman luvun, mutta en päässyt tarinaan mukaan ollenkaan. Kun luen dekkaria, haluan jäädä siihen jumiin heti - haluan tulla viihdytetyksi, yllätetyksi ja pelotelluksi. Nyt pitkästyin ja kyllästyin. Otin pöydältä seuraavan jännityspläjäyksen, Remeksen Shokkiaallon, ja se nappasi minut koukkuun jo ensimmäisellä sivulla.

Toinen vastikään sivuun laittamani kirja oli Alexandra Salmelan 27 Eli kuolema tekee taiteilijan. (Ja siis valtavat propsit siitä, että Bratislavasta kotoisin oleva Alexandra on _opiskellut_ suomen kielen ja kirjoitti romaanin suomeksi. Mä en osaa kirjoittaa islanniksi vielä edes virheetöntä sähköpostia.)

Mutta kun se kirja oli mulle jotenkin liian postmoderni. Luin ensin muutaman luvun alusta, sitten selailin keskivaiheilta ja katsoin vielä viimeisenkin sivun. Erikokoisia fontteja, vuoropuhelua, minä-kerrontaa, tilitystä, listoja... Mä vaan en osannut lukea tätä kirjaa.

Jos teistä joku on lukenut jomman kumman mainituista, olisi mukavaa kuulla, mitä piditte :)

Muutoin kirjasyksy on alkanut mainiosti. Luen tällä hetkellä Hotakaisen uusinta, Jumalan sanaa. Se on MAHTAVA. Ostolistalla on pino muitakin kirjoja. (Olen niin samaa mieltä Inahduksen kanssa syksyn kirjalistasta, että en jaksa kopioida sitä tähän - Inan lista löytyy täältä.)

Ja tiedättekö - Islanti on kirjaihmisen paratiisi! Täällä julkaistaan maailman eniten kirjallisuutta asukaslukuun verrattuna. Suomessa luetaan paljon: vuodessa julkaistaan 2 nimikettä tuhatta asukasta kohti. Islannissa vastaava luku on yli neljä. Siis tuplat!

Ja loppuun pieni vinkki. Kirjoitin Reykjavíkista kirjallisuuttakin sivuavan matkajutun kesän (heinä-elokuun kesänumero) Imageen. Jos omistat iPadin tai iPhonen, saat maksutta kaksi edellistä Imagea (including tuon Islanti-jutun) ladattua lukulaitteelle. Minulle iPadista on alkanut oikeasti olla hyötyä nyt, kun sen kautta voi ostaa yhä useampia suomalaisia lehtiä. Luen Imagen lisäksi vempeleellä Suomen Kuvalehteä, Hesaria ja Annaa. Ja tietty e-kirjoja. Kyllä iPad vielä joku päivä maksaa itsensä takaisin...

18 kommenttia:

Mitä tuumaat?

Kruununprinsessa on raskaana, kertoo Ruotsin hovi. Voi miten ihanaa! Herregud.  Dear Victoria, vaikka en tuosta monarkiasta voisi vähempää ...

Voi miten ihanaa! Ruotsissa ollaan raskaana

17.8.11 Satu Kommentteja: 11

Kruununprinsessa on raskaana, kertoo Ruotsin hovi. Voi miten ihanaa! Herregud. 

Dear Victoria, vaikka en tuosta monarkiasta voisi vähempää innostua, tässä kuitenkin sulle muutama ajatus:

  1. Kun sua raskaana ollessa pierettää, anna mennä. Se kuuluu asiaan.

  2. Kannattaa panna nyt ihan helvetisti ennen kuin mahasi kasvaa ja lapsi syntyy. Kohta teillä ei nimittäin enää Danielin kanssa ole spontaania olohuoneseksiä. (Jos teillä kuninkaallisilla ei ole olohuoneita, ongelma poistuu sitä kautta.)

  3. Koita olla raapimatta kutiavaa vatsanahkaa valtiovierailuilla, se näyttää kuvissa hassulta.

  4. Harjoittele peilin edessä katu-uskottavaa bad ass -ilmettä. Siihen on hyvä turvautua, kun  raskaudestasi iloitseva Ruotsin kansa haluaa tulla taputtamaan vatsaasi.

  5. Jos Daniel haluaa syödä istukkasi, älkää laittako siitä kuvia hovin nettisivuille.

  6. Ja ihan yleisen viihtyvyyden kannalta: jos sinulla on profiili Facebookissa, voitko olla postaamatta sinne kuvia jälkeisistä, napanuoran leikkaamisesta ja muusta splatterista.

  7. Vaikka oletkin puskemassa ulos tulevaa valtionjohtajaa, se tulee ulos _sinun_ alapäästäsi. Älä anna kenenkään diskuteerata päätäsi pyörälle. (Ota se epiduraali!!!)

11 kommenttia:

Mitä tuumaat?

Ipanamme nukahtaa, kun hänet laittaa sänkyyn. Se ei välttämättä aina tule olemaan yhtä helppoa. Onneksi bongasin tämän videon FB:n uutisvirr...

Ja nyt pää tyynyyn!

15.8.11 Satu Kommentteja: 13

Ipanamme nukahtaa, kun hänet laittaa sänkyyn. Se ei välttämättä aina tule olemaan yhtä helppoa. Onneksi bongasin tämän videon FB:n uutisvirrasta.

Vittu, nyt nukkumaan!


13 kommenttia:

Mitä tuumaat?

Sarjassa Jouduin Syömään Sanani: Ennen lapsen syntymää vannoin, että minähän en sitten koskaan ota lasta mukaan vessaan. Käyn yksin paskalla...

Terveisiä vessasta

13.8.11 Satu Kommentteja: 10

Sarjassa Jouduin Syömään Sanani:


Ennen lapsen syntymää vannoin, että minähän en sitten koskaan ota lasta mukaan vessaan. Käyn yksin paskalla, oli miten oli.

No NIINPÄ.

Se, että lapsi tulee mukaan vessaan, ei kuitenkaan riitä. Lapsi haluaa pilkkoa vessapaperin, katsoa mistä äiti tai isi pissii, mitä pönttöön tippuu ja tietysti huuhtoa vessan. Ja lapsen logiikalla vessa on vedettävä yhden käynnin aikana ainakin viisi kertaa.

Ja kas kas: kun tarpeet on tehty ja vessa todella pitäisi huuhtoa, vesisäiliö on tyhjä. Niinpä odottelen muutaman minuutin ja unohdan koko jutun. Iloiset terveiset seuraavalle WC:n käyttäjälle.

[caption id="attachment_1901" align="alignnone" width="480" caption="Kokonainen paperirulla ei mennyt alas. Hammasharja, hakaneulalaatikko ja kasvorasva tosin huljahtivat ilahduttamaan jätelaitoksen väkeä."][/caption]

10 kommenttia:

Mitä tuumaat?

Katsokaa nyt hyvät ihmiset, ettette nai vuoristo-opasta. Tämän olen oppinut omastani: 1. Mies on kaikki kesät poissa kotoa. Kamoon - kuka...

10 syytä, miksi ei kannata mennä naimisiin vuoristo-oppaan kanssa

9.8.11 Satu Kommentteja: 31

Katsokaa nyt hyvät ihmiset, ettette nai vuoristo-opasta. Tämän olen oppinut omastani:

1. Mies on kaikki kesät poissa kotoa. Kamoon - kuka muu asuu koko saatanan kesän Vatnajökullilla? Mikä läppä.

2. Kun suunnittelemme yhteistä lomaa, ensimmäinen ajatus vuoristo-oppaalla yleensä on tämä: millaiset kiipeilymahdollisuudet siellä on?

3. Toinen ajatus on: voisikohan Skabbi, Elmeri, Jalmari, Einar, Svein tai joku muu kiipeilykollegoista tulla mukaan matkalle? (Mieheni, Skabbi ja Svein olivat viime vuonna kaksi viikkoa Norjassa kiipeilemässä. Se oli sekä Sveinin että mieheni häämatka - molempien vaimot vaan jäivät kotiin.)

4. Kodin kaikki varastotilat täyttyvät jäähakuista, kummallisista remmeistä, valjaista, köysipinoista, kiipeilykartoista, kalkkipusseista ja kaikennäköisistä klipeistä.  (Okei, mulla on paljon kirjoja, mutta kirjat sopivat olohuoneen hyllyyn vähän paremmin kuin kasa haisevia kiipeilykenkiä.)

5. Aina sattuu jotain. Viimeisen 1,5 vuoden aikana rakas mieheni on maannut sairaalassa katkenneen jalan takia. Molemmilla kerroilla eri jalka, tietysti.

6. Kun kesällä on hyvä ilma, ensimmäinen ajatus on: kiipeilemään!

7. Kun talvella on kirpeä pakkassää, ensimmäinen ajautus on: jääkiipeilemään!

8. Kun syksyllä ja keväällä on kehno ilma ja ulkona sataa vettä vaakasuoraan, ensimmäinen ajatus on: kiipeilysalille!

9. Yksi hyvä kirja maksaa 20 euroa. Yksi hyvä jäähakku maksaa 200 euroa. Vuoristo-oppaan palkka ja meikäläisen palkka eivät kuitenkaan noin niin kuin ihan korreloi menojen kanssa samaan tahtiin.

10. Onneksi mieheni tekee vuoristo-opas töiden ohella myös valokuvauskeikkoja. Kamerat, linssit ja muu sälä kun ovat niin pirun edullisia. Not.

Jotta totuudesta ei tule liian yksipuolinen, annetaan nyt ne kaksi hyvääkin syytä:

1. Kukaan muu ei ole tehnyt minua näin onnelliseksi.

2. Kun lapsi kasvaa, lapsi ja mies voivat lähteä kiipeilymatkalle yhdessä. Samaan aikaan minä luen alppihotellin terassilla kirjoja ja juon mojitoja.


31 kommenttia:

Mitä tuumaat?

Kannoin telttamatkamme aikana laukussa mukana kirjaa nimeltä Puolikas keltaista aurinkoa. Lopputulos: istuin yli 500 sivun  kanssa kaiken l...

Puolikas keltaista aurinkoa, mahtava (ja ajankohtainen) kirja

6.8.11 Satu Kommentteja: 10

Kannoin telttamatkamme aikana laukussa mukana kirjaa nimeltä Puolikas keltaista aurinkoa. Lopputulos: istuin yli 500 sivun  kanssa kaiken liikenevän "luppoajan": iltaisin lapsen nukahdettua, automatkojen ajan ja lapsen päiväunien aikaan. Mies teki pari ylimääräistä kävelylenkkiä (vuoristo-opas ei osaa istua paikallaan varttia kauempaa) sillä välin kun minä seurustelin biafralaisten kanssa ja pureskelin jännityksestä, liikutuksesta ja raivosta kynsiäni.

Tunnustan, että ennen tätä kirjaa en tiennyt Biafrasta mitään - paitsi sen, että se sijaitsi "jossain Afrikassa" ja siellä oli 1960-luvulla nälänhätä. Kirja on fiktiivinen, mutta sen naurattavat ja itkettävät tarinat ja ihmiskohtalot ajoivat minut lukemaan lisää alueen historiasta, tapahtumista ja nälänhädästä. Tämä on hyvin monella tapaa SUURI romaani.

Inahdus luki kirjan jo pari vuotta sitten - tullen hyvin saman kaltaiseen lopputulokseen. Tämä on yksi parhaimmista kirjoista ikinä.

Ja nyt seuraa se ajankohtaisosuus:

Se, että ei ole ruokaa, on kamalaa. Se, että ruokaa mätänee eurooppalaisiin varastoihin, koska sitä ei saada kalliiden lentokuljetusten vuoksi lennätettyä määränpäähän hätää tarvitseville, on häpeällistä.

"Nälkä. Mikä ihana tekosyy." Kuinka voikin yksi slogan oksettaa näin paljon?

Puolikas keltaista aurinkoa on jälleen ajankohtaisempi kuin pitkään aikaan. Itäisessä Afrikassa on nälänhätä. Tämä ei ole affiliate-mainos eikä muutakaan viisastelua: Auttakaa ihmiset! Rahaa voi lahjoittaa täällä.

[caption id="attachment_1865" align="aligncenter" width="300" caption="Nälkäisistä lapsista ei ole kauniita kuvia. (Kuva: WFP/David Orr)"][/caption]

10 kommenttia:

Mitä tuumaat?

Voiko mikään ärsyttää lapsiperheen kaaosta sivusta seuraavaa enemmän kuin vanhempien esittämät uhkaukset, joita ei toteuteta? Kyllä vaan ei ...

Lapsille jäätelöä

5.8.11 Satu Kommentteja: 10

Voiko mikään ärsyttää lapsiperheen kaaosta sivusta seuraavaa enemmän kuin vanhempien esittämät uhkaukset, joita ei toteuteta? Kyllä vaan ei voi.

Söimme illallista sukulaisperheen luona.  Ne kuuluisat 2- ja 4-vuotiaat eivät suostuneet syömään  vaan keskittyvät lusikoimisen sijasta pöydän ympäri juoksemiseen.

Äiti ja isä totesivat vuorotellen, että ette kyllä saa jäätelöä jälkiruoaksi, jos ette syö ruokaa.

No eiväthän he tietenkään syöneet.

Kun aikuiset alkoivat juoda kahvia, skideille kaivettiin arkkupakkasesta jäätelöt. Tietenkin.

Teki mieli tunkea jäätelöt sanonko minne. Perhesopua ylläpitääkseni pidin mölyt mahassa ja ajattelin, että kukin meistä tyylillään.

Kuva: Kjöris

PS. Vinkvink, Project Maman puolella on aiheeseen erittäin paljon liittyvä  juttu Kuka käskee.

10 kommenttia:

Mitä tuumaat?

Minä, mies ja 1,5-vuotias kävimme telttailemassa. Ja olemme hengissä! Takana kolme yötä teltassa, yksi hostellissa. Eväitä, ravintolalounait...

Lapsi mukana telttamatkalla - kokemuksia kuvina

2.8.11 Satu Kommentteja: 13

Minä, mies ja 1,5-vuotias kävimme telttailemassa. Ja olemme hengissä!

Takana kolme yötä teltassa, yksi hostellissa. Eväitä, ravintolalounaita, vaipanvaihtoa ja matkatunnelmaa. T-paita-säätä ja kylmää vesisadetta vuorotellen. Tämän reissun tekisin totisesti uudestaan!

Kirjoitin muuten yhdestä matkamme varrelle sattuneesta erityisen kauniista paikasta tarkemmin Mondo-lehden blogissani. Jos tarkempi matkakuvaus kiinnostaa, kyseinen  juttu ja kuvia löytyy tämän linkin takaa.

[caption id="attachment_1823" align="alignnone" width="313" caption="Ensimmäinen sääntö: Pakataan huolellisesti. Planning is everything. Kun tietää, mistä asiat löytyvät, tuttipullo löytyy heti eikä villasukkia etsiessä tee mieli räjäyttää koko autoa ilmaan."][/caption]

[caption id="attachment_1824" align="alignnone" width="500" caption="Toinen sääntö: planning really is everything. Kun jokaiselle asialle on oma astia, asiat löytyvät autosta helposti. Esim. tiskaamiseen tarvittavat kamat kannattaa pakata omaan astiaan. Olen mestari suunnittelemaan - ja helvetin ylpeä siitä."][/caption]

[caption id="attachment_1825" align="alignnone" width="500" caption="Kolmas sääntö: aina mukana täysinäinen pullo maitoa. Skidin vetäessä koktailiaan matka jatkuu ilman huutoa."][/caption]

[caption id="attachment_1826" align="alignnone" width="500" caption=""Telttailu Islannissa ei ole romanttista auringonpaistetta", muistutti mieheni muutamaan otteeseen, kun vetelin kilareita satunnaisen paskan sään takia. Siksi: pakkaa kesälläkin mukaan talvivaatteet. Ainakin näillä leveysasteilla."][/caption]

[caption id="attachment_1827" align="alignnone" width="500" caption="Oikea matkasänky ei olisi mahtunut autoomme. Puhalsimme ilmapatjasta ipanalle sängyn ja päällystimme sen pussilakanalla. Hyvin nukkui!"][/caption]

[caption id="attachment_1828" align="alignnone" width="300" caption="Aamulla pakataan mukaan päivän eväät. Näin sitä voiveistä ei tarvitse etsiä viittä kertaa päivän aikana."][/caption]

[caption id="attachment_1830" align="alignnone" width="300" caption="Islantilaista matkaruokaa - kuivattua kalaa. Hyvää ja haisevaa."][/caption]

[caption id="attachment_1831" align="alignnone" width="500" caption="Aina ei tarvitse syödä eväitä. Matkan suosikkisääntöni: joka toinen ateria ravintolassa."][/caption]

[caption id="attachment_1832" align="alignnone" width="300" caption="Ipana viihtyi teltassa. Se nukkui teltassa paremmin kuin minä."][/caption]

[caption id="attachment_1833" align="alignnone" width="500" caption="Telttailu Islannissa on kylmää puuhaa. Onneksi meillä on villapaidat ja uima-altaat. "][/caption]

[caption id="attachment_1834" align="alignnone" width="500" caption="Taas uimassa. Huomaattehan, että tässä allassyvyydessä todella UIDAAN. Niinpä."][/caption]

[caption id="attachment_1836" align="alignnone" width="300" caption="Ipanan kanssa voi tehdä asioita, joita tehtiin ennen ipanaa. Kaikki vaan on paljon hitaampaa......... "][/caption]

[caption id="attachment_1837" align="alignnone" width="300" caption="Vuoristo-oppaan kanssa olet turvassa."][/caption]

[caption id="attachment_1838" align="alignnone" width="300" caption="Ei mene kaikki putkeen ei. Teltta hajosi kerran. Autosta menivät jarrut rikki. Lapsi kusi uima-altaaseen ja unohdin pakata mukaan deodorantin. Mutta perkele, teltassa nukuttiin ja matka oli upea! "][/caption]

Kuvat: minä itse otin.

13 kommenttia:

Mitä tuumaat?