Mikrojuoksulenkkeily - seuraava liikuntatrendi

Mä oon sitä mieltä, että jos ei ole tyytyväinen nykytarjontaan, pitää keksiä itse uusi juttu. Niinpä mä aloitan nyt uuden trendin. Nimittäin mikrolyhyet juoksulenkit. Maratonit ovat niin 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä. Pitkänmatkan juoksija saa nestehukan ja pyörtyy. Mikrojuoksulenkillä nauttii ja pystyy keskittymään ympäristöön.

Tässä on takana tarina. Mä nimittäin rakastin urheilua. Punttisaleja, jumppaa, spinning-tunteja, uintireissuja, ratsastamista, voimajoogaa, thai-nyrkkeilyä, tai-chitä. You name it, I have tried it. Mulle oli todella vaikeaa luopua hikiurheilusta paksuillessani ja ipanan ensimmäisinä kuukausina. Kyllä se kymmenen kiloa läskiä perseessä ahdisti ihan tarpeeksi, mutta vielä enemmän otsasuonta tykytytti se, että ei saanut enää hikoilla itseään tasapainoon. Kun ei urheile, pää on tukossa, naamaan tunkee finnejä ja sytytyslanka on todella lyhyt.

Ipana ei ruokailusyistä ole vaatinut meitsin läsnäoloa puolen tunnin välein enää pitkään aikaan. Nykymenoa tahdittaakin päiväkoti. Skidi kasiksi päiväkotiin, sitten töihin/luennolle/töihin/apua ja kello on puoli neljä. Skidi hoidosta, kotiin laittamaan ruokaa, pesulle, yöpuku päälle ja nukkumaan, siivotaan keittiö, luetaan aamun lehti. Se ilta onkin sitten siinä. Ysin jälkeen ei ehdi enää pakata treenikassia, mennä jumppaan/joogaan/seinäkiipeilemään, käydä suihkussa ja tulla kotiin.

Puhki juostu.
Ainut urheilulaji, johon mulla enää on minuutteja, on juoksu. Tuo entinen inhokkiliikuntamuotoni. Lenkkarit jalkaan, heijastin hihaan ja perse hyllymään lenkkipolulle 40 minuutiksi. Se on tarkalleen ottaen 5 kilometriä eikä metriäkään enempää. Tuon mikron kun vetäisee 2-3 kertaa viikossa, mahdun noin suunilleen vanhoihin vaatteisiini eikä vanne pään ympärillä pääse kiristymään liikaa. Ja kun kohdalle osuu rosvosektori, sellainen oikein kunnon säätöpäivä, lenkin pituus jää 2,5 kilometriin.

Mikrojuoksua voi tehdä milloin vain: aamulla ennen lapsen heräämistä, ruokatunnilla (ja ehtii vielä lounaallekin), Salkkareiden ja puoli yhdeksän uutisten välissä. Asuinpaikasta riippuen mikrojuoksu voi viedä vaikka luolaan. Tai sitten R-kioskille.

For real: kenellä on aikaa treenata maratonille? Sinkuilla. Miehillä. Naisilla, joiden skidit käy koulua. Pienten lasten mutseilla, joilla on taikasauva ajanhallintatyökaluna. Sellaista sauvaa multa ei valitettavasti löydy. Joten mä aion tästä eteenpäin ja hyvällä omallatunnolla suosia vain mikrojuoksulenkkejä. Sitä paitsi pian ei tarvitse nolostella maratonille treenavien  seurassa, kun vertaillaan juoksulenkkien pituuksia.  Mikrojuoksu on nimittäin aivan pian todella trendikästä.

Tunnisteet: