Nautin tänään pitkän ja kostean lounaan Barcelonan Eixamplessa. Tulin tänne työmatkalle.  Tarkoituksena oli tehdä reissu koko perheen kanssa...

Karkasin Barcelonaan

7.10.11 Satu Kommentteja: 13

Nautin tänään pitkän ja kostean lounaan Barcelonan Eixamplessa.

Tulin tänne työmatkalle.  Tarkoituksena oli tehdä reissu koko perheen kanssa, mutta lapsenvahti, rakas anoppini, ehdotti, että eikö olisikin kivempaa lähteä matkaan miehen kanssa kahdestaan, hän vahtisi mielellään lasta muutaman päivän kotona. Pääsisin paremmin keskittymään työtekoonkin. Huh-hah-hei. Tuollaisesta tarjouksesta EI voi kieltäytyä. Niinpä lähdimme matkaan kahden.

Kerron tarkempia kuulumisia kunhan pääsen kunnolla nettiin; kännykällä päivittäminen käy vähän hitaasti. Ja ajatus takkuilee, kun parin vuorokauden aikana on tullut suoritettua työn vaatimaa kuohuviinien maistelua sillä tavalla pikkuisen ahkerasti.

Täytyy kyllä sanoa, että vanhan kotikaupunkini kauneus on parhaimmillaan parin roseviinilasillisen jälkeen. Pienessä hiprakassa ja tapakset taskussa unohtuvat niin koiranpaska, taskuvarkaat kuin muukin Barcelonan tarjoilema kaupunkieksotiikka.

13 kommenttia:

  1. kade kommentoija täällä! onneksi raskas työnteko ei ole (kuvasta päätellen) sinua aivan vielä uuvuttanut :)

    VastaaPoista
  2. Tapakset taskussa, mikä matkapirkkavinkki! Lompakon sijaan taskuvarkaan sormet iskeytyvätkin tortillaan... ;)

    PS: Ehdottoman kade myös minä! Nautihan reissusta!

    VastaaPoista
  3. Kahdessa kulttuurissa10/07/2011 12:33 ip.

    Barcelona on mun suosikkikaupunki. Ah ja voih, että milloin sinne pääsis taas kerran uudelleen.

    VastaaPoista
  4. :) Parhautta tuollainen loma ja anoppi!

    VastaaPoista
  5. Vau!!

    Mulla on haaveissa tulla samanlaiselle työmatkalle Islantiin tammikuussa. Vielä pitäis saada appivanhemmat tarjoutumaan lapsenvahdeiksi ja mies opettelemaan ratsastamaan. ;)

    VastaaPoista
  6. No voi juma! Mahtava työmatka! Mä oon vaan kerran käynyt Barcelonassa, pitäisi kai päästä uudestaankin, mutta kun aina(lue: kaksi kertaa) tulee lähdettyä Berliiniin.

    Nauttikaa! Työmatka, hahahaa!! :D

    VastaaPoista
  7. Ja mitäköhän se napero puuhaa kotona.... Jotain tästä listasta kenties.
    http://tahmatassukka.wordpress.com/2008/05/06/asioita-joita-voi-oppia-vain-pienilta-pojilta-kahden-ylivilkkaan-pojan-aitina-myonnan-kaikki-asiat-ao-listasta/

    VastaaPoista
  8. Toi on muuten kai joku mainos johon menin... Vähän liian villiä ollakseen autenttista.

    VastaaPoista
  9. Heippatirallaa - hengissä ollaan, mutta noin 10 litraa cavaa on tehnyt tehtävänsä. Nyt tekee nimittäin mieli enää vain vettä.

    Työn varjopuolia, ehheh. Kohta se toimistopuurtaminen alkaa taas!

    VastaaPoista
  10. Ekaa kerta eksyin blogiisi ja pakko kommentoida: Kyllä voi tuollaisesta tarjouksesta kieltäytyä! :) (Huom, huom! En tarkoita että olisin parempi äiti.) Ja lomastakin tulee paljon ihanampi kun saa lapsen kanssa reissata! (Tosin kyseessä oli työmatka, mutta mutta... Kyllä se laps reissaa mun kokousmatkoillakin.)

    Barcelonassa olen joskus käynyt yksinäni, mutta ehkä vielä menen sinne perheenkin kanssa. Ei tosin ole meidäntulevien matkojen top3 listalla. :D

    http://unelmiajamurheita.blogspot.com/2011/10/kun-me-olimme-perhelomalla.html

    VastaaPoista
  11. salamatkustaja10/11/2011 10:50 ap.

    Poikkeama, totta kai voi kieltäytyä, jos haluaa. Minä en todellakaan halunnut. Tämä oli sellainen reissu, jota ei olisi mitenkään voinut tehdä 1,5-vuotiaan lapsen kanssa (alkaen yövalvomisista ja matkan työosuuden ajankohdista). Ja mistä tämä äitien paremmuus/huonommuus-ajatus aina oikein kumpuaa... Ei viitsi sellaisia edes ajatella, ihan höhlää. Kukin vetää tyylillään, ei tämä ole mikään kilpailu.

    Mitä lapsen kanssa lomailuun tulee, niin me ollaan tehty monet telttareissut skidin kanssa, eikä se ole ollut mikään ongelma, vaan päinvastoin. Ekalla tulivuorimatkalla lapsi oli 4 viikon ikäinen. Ja sekin oli upea reissu. Suomessa me reissataan aina yhdessä (asumme siis ulkomailla), ja lentomatkat - noh, ne nyt menee miten menee.

    Kaikki matkat vaan eivät sovi lapsille; kuten tämä tämänkertainen.

    Ja mitä kirjoitukseesi tulee, niin sillä ottaako skidit mukaan matkalle vai ei, ei minusta ole mitään tekemistä sen kanssa, miksi on alunperin hankkinut/saanut lapsia. :)

    VastaaPoista
  12. Kun mun lapset oli pieniä, en uskaltanut mennä niiden kanssa mihinkään. Ihan vaan sen takia, että kaikki tuntui niin kaaokselta ja vaikealta. Kaupassakäyntikin oli jotenkin ongelmalllista. Mutta ehkä nyt, jos olisi pieni lapsi,niin tällä iällä en ottaisi niin suurta murhetta ja painetta mistään. Miten sitä nuorena, parikymppisenä,olikin niin jäykkis :)
    Jäykistely taitaa kuulua luonteeseeni mutta ehkä en enää niin pingottaisi! Hyvä,hyvä teitä, jotka menette lapsen(kin) kanssa. Siinähän lapsi oppii. Telttareissu, vau!

    VastaaPoista
  13. Ne vaimot/äidit voisivat joskus kysyä myös miehiltään että haluatko että mentäisiin kahdestaan matkalle vai koko perheen voimalla... arvatkaa mitä monet miehet vastaisivat... :) Lapsimatkat ovat kivoja mutta matkat kaksistaan miehin kanssa tekevät hyvää parisuhteelle. Kaksi eri asiaa, molempi parempi :)
    Ei kukaan äiti ole huonompi äiti tms jos tekee matkan miehensä kanssa. Niin paljon erotaan nykyään että "avioliiton hoitomatka" pitäisi olla laissa, pari kertaa vuodessa ainakin.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?