Väittäisin, että maailman raskain kotityö on herääminen. Heräsin tänään aamulla kello puoli seitsemän ipanan ensimmäisiin aamutervehdyksiin....

Miksi ei nukuta?

17.5.11 Satu Kommentteja: 12

Väittäisin, että maailman raskain kotityö on herääminen.

Heräsin tänään aamulla kello puoli seitsemän ipanan ensimmäisiin aamutervehdyksiin. Se huutelee omasta huoneestaan "aaaaaa", joka tarkoittaa että "voisiko joku nostaa minut täältä sängystä, niin pääsisin repimään vessapaperia ja kaatamaan vettä stereoihin".

En heti jaksanut nousta. Ehkä se vielä nukahtaa.

No ei nukahtanut. Huuto koveni ja vaatimustaso nousi. Nousin 6:45 sängystä, kävelin lastenhuoneeseen ja näin siellä sängyn pohjalla vaatteistaan ulos kuoriutuneen ipanan. Ipana roikotti yöpaitaa toisessa kädessään ja katsoi minua syyllistävästi. Että täällä sitä jäädytään ilman vaatteita ja ruokaa eikä kukaan auta. Saisikohan naapurista turvapaikan. Huomenna se keksii kuoriutua vaipastaan ja tehdä vaipan sisällöstä sormiväriä.

On aivan sama, mennäänkö edellisenä iltana nukkumaan kahdeksalta, yhdeksältä vai puoli kymmenen. Nahkavekkari soi puoli seitsemän. "Aaaaaaaaa"

Milloin alkaa se ikä, jolloin lapset pitää herättää? Ai että mä tulen nauttimaan siitä.

PS. Joku seksifirma on alkanut ahdistella tätä blogia. Roskabostilaatikko on täyttynyt venäjänkielisistä seksilelumainostajien kommenteista. Kommentit on kaikki lähetetty tähän postaukseen, eli ei siellä ihan kädettömiä olla. Jos joku haluaa niitä mainoksia, niin voin laittaa tulemaan!

Pari blogi-vinkkiä

Olen muutamassa viestissäni lupaillut alkaa kirjoittaa hieman enemmän Islannista; matkavinkeistä, elämästä täällä ja muusta tärkeästä. Ratkaisin homman niin, että kirjoitan nykyään Mondo-lehden sivuille Islanti-aiheista blogia. Tässä on linkki blogiin ja samoin tuossa vasemmalla sivuvalikosssa. Päivitän Islanti-blogia 2-6 kertaa kuukaudessa.

Elämässäni työ ja vapaa-aika menevät jatkuvasti onnellisesti sekaisin. Koska tekeminen ei koskaan lopu kesken, eikä varsinkaan rakentaminen, aloitin sen saunanrakennusprojektista kertovan blogin suomalaisella Visitsauna.fi-sivustolla. Saunanrakennusblogi etenee aina kun rakentaminen etenee. Jos haluat seurata tätä saunanrakennusblogia, kannattaa liittyä Visitsauna.fi-sivuston faniksi Facebookissa (se onnistuu tästä); tiedotan blogin päivityksestä FB-sivun uutisvirrassa. En viitsi kuormittaa tätä blogia tuollaisilla asioilla. Koska ehkä suurinta osaa ei voisi vähempää kiinnostaa miten paskaputki kaivetaan paikalleen tai mikä on poistoilmaluukku :D

(Niin, ja siis Salamatkustaja-blogihan ei ole lähdössä minnekään. Tämä säilyy henkilökohtaisena avautumispaikkana entiseen malliin - no payments, no commitments, pure content)

12 kommenttia:

  1. Heip! Ekoja kertoja visiitillä, ja sullahan on kerta kaikkiaan mainio blogi :D Itselläni reilu parivuotias, ja olen aina ollut juurikin tällainen vastarannankiiski... jos nyt näin voi sanoa. Minä väänsin ja käänsin lapsen unirytmin niin, ettei meillä herätä koskaan ennen kasia. Nyt sitten pitäisi alkaa miettiä hoitoasioita ja vääntää se mukula jotenkin hoitorytmiin. Että kyllä se joidenkin kohdalla onnistuu, mutta vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Sun muksuhan on ilmeisesti vielä tosi pienikin.

    VastaaPoista
  2. salamatkustaja5/17/2011 2:38 ip.

    Kiitos Miia! Joo, hän on vielä aika pieni. 15 kk. Miten sä onnistuit tuossa unirytmin muuttamisessa? Olen täällä erittäin valppaana kuuntelemaan ohjeita :D

    VastaaPoista
  3. Onni kukku siinä vuoden ikäisenä aina aamuisin puoli kuudesta eteenpäin, ei auttanut mikään nukkumaanmenoaika, ei mikään. Ihanaa herätä kukonlaulun aikaan Islannissa keskitalvella, kun valoisaa saa odottaa viisi-kuusi tuntia. Se otti koville! Kyllä sekin sit meni ohi itsekseen kun päiväunet väheni. Nyt pitää yleensä herättää että ehditään tarhaan, mutta kyllä vieläkin herätys on viimeistään seiskalta. Mä en koskaan ole ollut mikään aamuvirkku, mutta tuntuu että pikkuhiljaa alan tottumaan tuohon seiskan herätykseen.. Se kesti sen kolme ja puoli vuotta... Saa nähdä miten tää uusi tulokas pistää mun unet sekaisin ;)

    VastaaPoista
  4. Meillä on tässä toimiva työnjako: vanhemmat repivät lapset sängystä viikolla ja lapset vanhempansa viikonloppuna.

    VastaaPoista
  5. salamatkustaja5/17/2011 8:43 ip.

    Piia, oh dear... Siis tassa pitaa jonkun aikaa viela jaksaa aamuvirkkua. Kun ma onnistuin sellaisen tyonkin hankkimaan, ettei tarvitse herata puoli seitsemalta jos ei huvita :)

    Riitta, hehee, just hyva noin!!

    VastaaPoista
  6. Tuttua tuttua. Kun menee erehdyksissä saamaan lapsen vähäunisen miehen kanssa ja itse on erittäin _suuritarpeinen_ nukkuja, niin tulokset ovat taattuja! Kuuden ja seiskan välillä herätään aina. Jos on joskus nukuttu melkein puoli kahdeksaan, niin on voinut paukutella henkseleitä pitkään nukkumisella. Eikä tässä vielä kaikki, kyllä meillä toisinaan heräillään myös yön mittaan useamman kerran, eikä se nukkumaanmenokaan aina suju ihan sormia napsauttamalla...

    Ratkaisukeinoja ei ole tarjolla täältä suunnasta, mutta vertaistukea kyllä. Tosin meillä vintiö nukkuu parhaiten meidän vieressä, ja silleen sen saa joskus aamuisin jatkamaan unia "vielä vähän", mutta näissähän lapset on erilaisia (ja vanhemmat) ja toisilla toimii just toisinpäin.

    VastaaPoista
  7. tata: Eiks se mies voi herätä aamuhommiin jos kerta on vähäuninen? ;)

    VastaaPoista
  8. Totta kai vuorotellen on heräämisvastuut - yöheräilyt on kyllä törkeesti kokonaan miehen kontolla, juurikin tuon "taipumuksensa" vuoksi, nyt kun yömaitoa ei lapsi enää saa. Arkisin taas mies herää muutenkin noin tuntia ennen meitä ja lähtee aikaisin duuniin, mut ipanapipana tietysti herää seuraavaksi ja huomattavasti ennen kuin oma herätyskelloni vaatisi, siinä ei vastuunjaosta ole valitettavasti apua.

    VastaaPoista
  9. Kunhan kouluikään pääset niin jo saa aamuisin herätellä! Ei ne niin aikaisin menekään nukkumaan, eikö aamulla vielä uni maittaisi. Yhtä tuskaa on heräämiset, joten minä vain odotan, että muuttavat pois kotoa ja on pakko herätä itsekseen.

    VastaaPoista
  10. Meillä on herätelty aamuäreitä lapsia jo näiden ollessa parivuotiaita... saas nähdä, millaisia aamut ovat, kun saadaan lapsoset murrosikään...

    VastaaPoista
  11. Hah, no onnistuin niin, et pidin lapsen aika myöhään ylhäällä (sehän on se miinuspuoli, ei ole niin paljon omaa aikaa iltaisin), ja aamuisin kanniskelin ja silittelin kuin hullu, että nukkuis "vielä vähän kauemmin"... Otti siinä sit tunnin pari vielä lisää unta. Yleensä aikaisin herätetessään ei kuitenkaan ollut tarpeeks levännytkään, eli uudelleen nukuttaminen oli sinänsä järkevä juttu. Monet lapset ei kai jaksa iltaisin valvoa, se on sitten vaikeampi juttu.

    VastaaPoista
  12. salamatkustaja5/22/2011 9:11 ip.

    Kiitos! Oma aika iltaisin on tosi tärkeää. Ai että ma rakastan iltoja, nykyään jopa sunnuntai-iltoja. On kuin joka ilta kello 21-00 olisi pieni perjantai :)

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?