Kyllä nyt hymyilyttää...

...kun niin paljon kehutaan. Olen saanut kaikkia ihania palkintoja kanssabloggaajilta, mahtavan ihanaa! Memmu antoi Stylish Blogger Awardin jo helmikuussa. (Anteeksi, että tässä on kestänyt ihan helvetin pitkään vastata.) Samoin Parisuhdeterapiaa-blogin Janna. (Samat sanat, kaameasti pahoitteluja, että noteeraan tämän vasta nyt.) Tyttö antoi Gorgeous Blogger Awardin maaliskuussa. (Kolmatta kertaa ei tarvitse pyytää anteeksi myöhästymistä, edistystä.)



Stylish Blogger Awardin -tunnustuksen myötä pitää  paljastaa seitsemän asiaa itsestään ja pistää palkinto eteenpäin viidelletoista blogille.

Gorgeous Blogger -tunnustuksessa kuuluu vastata  viiteen blogiin liittyvään kysymykseen ja jaa palkinto viidelle, jotka sen ansaitsevat.

Näinä viikkoina mä en työ- ja sairastamiskiireiden vuoksi ehdi lukea yhtäkään blogia. Joten panttaan palkinnon eteenpäin laittamista tulevaisuuteen. Melkoisen itsekästä. Koittakaa kestää, murut!

Ensin ne seitsemän paljastusta itestäni:

1. Menin kauppakorkeakouluun opiskelemaan, koska ajattelin että haluan aikuisena pukeutua jakkupukuun ja tienata paljon rahaa. Hahaa, toisin kävi. Sain kyllä tutkinnon, mutta en sitä jakkupukua. Rahaakin tulee vaihtelevasti.

2. Täytin juuri veroilmoituksen Islanniksi. Ei tästä sen enempää, muuten koko netti nukahtaa.

3. En uskalla matkustaa Pariisiin, koska en osaa ranskaa.

4. Oksensin kerran vaippaa vaihtaessani. Haju yllätti. Onneksi oli kestovaippapyykkikori siinä vieressä.

5. Viimeiset raskausläskit eivät lähteneet lenkkipolulla vaan flunssan kourissa sängyn pohjalla viime viikolla.

6. Join ekat kännit kuudennella luokalla. Kaksi ja puoli lonkeropulloa. Älkää vaan kertoko mun äidille, se saisi sydärin.

7. Jos jääkaapissa ei ole aamulla mehua, menee hermot.

Sitten 5 vastausta blogistani:

Milloin aloitit blogisi?

Syksyllä 2009. Silloin tämä lapsiasia oli vielä pieni, tulevaisuuteen sijoittuva paniikinpoikanen. Tähän asti olen selvinnyt mutsina hengissä ja nääpiö osaa jo melkein kävellä. Vaikka vauva-arjen säätö on hieman pienentynyt, olen silti jatkanut tämän blogin pitämistä.  Aina sitä kuitenkin on ilmassa jotain pikkupaniikkia, josta on pidettävä lokikirjaa.

Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?

Aluksi siitä, miten kamalaa on olla raskaana ja miten kamalaa on tulla äidiksi. Voi kyynel. Nyt kirjoitan kaikista muistakin hepuleista, välillä perhe-elämään liittyen, välillä johonkin muuhun. Olen myös ajatellut kirjoittaa joissakin postauksissa vähän enemmän Islannista. Mutta mitään matkablogia tästä ei ole tulossa. Kirjoitan työkseni matkustamisesta ihan tarpeeksi, en halua tuoda matkajuttuja tänne vapaa-ajan osastolle.

Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Olen kaunis, lahjakas, rikas ja törkeän timmissä kunnossa. Not.

En haluaisi verrata tätä kaikkiin mahdollisiin blogeihin. Mutta muista vauvablogeista erotun ehkä siitä, että täällä ei askarrella, eletä vauvantuoksuista arkea  tai kirjata ylös kaikkia nassikan aivotuksia ja ihastella sen ulkonäköä.

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Se, että olin raskaaksi tullessani täydellisessä paniikissa. Ja koska kirjoitan ja ajattelen paljon kirjoittamalla, aloin kirjoittaa blogia. Kun huomasin, että tätä blogia todella lukee joku ja ihmiset alkoivat kirjoittaa kommentteja, halusin jatkaa blogin kirjoittamista.

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Haluaisin ottaa törkeän hienoja valokuvia juttujen yhteyteen. Mutta ei ole aikaa opetella...

Tunnisteet: ,