Tänään olisi kolmenlaista asiaa. 1) Selvisin 1-vuotissynttäreistä. Kyllä meinasi usko loppua vääntäessäni  korvapuusteja kello yksi lauantai...

Roinaa nurkissa - tuuppaa kiertoon

16.2.11 Satu Kommentteja: 2

Tänään olisi kolmenlaista asiaa.

1)

Selvisin 1-vuotissynttäreistä. Kyllä meinasi usko loppua vääntäessäni  korvapuusteja kello yksi lauantain vastaisena yönä. Mikä ihmisen ajaa tällaiseen? Päätin, että tähän hommaan en kyllä toiste lähde. Ensi vuonna teemana on KFC.  (Onkohan tämä muuten vitsi?)

Nääpiö sai lahjaksi paljon mukavia vaatteita, rumpusetin (yee!) ja kirjoja. Ja tietysti paketista paljastui myös yksi paristoilla toimiva mölisevä muovikapistus. Miehen kanssa päätimme yhteistuumin  laittaa roikaleen kiertoon. Mutta  voi voi voi. Minä onneton menin painamaan play-nappulaa.  Jäin koukkuun. Adoptoin myhäilevän virtahevon yöpöydälleni, aamujen tunnusmusiikiksi (video):

Aamun tunnussävelmä.


2)

Toinen asia liittyy kierrätykseen. Yritämme edelleen roikkua kiinni kymmenen lelun säännössä. Se on helvetin vaikeaa. Osa ylimääräisestä tavarasta on annettu tutuille, osa varastoitu kaappiin odottamaan. Jos asuisin Suomessa, liittyisin Netcycleriin. Se on verkkopalvelu, jonka kautta voi (Suomessa) antaa tai hankkia tavaraa ilmaiseksi tai tehdä vaihtokauppoja eli vaihtaa tavaraa toiseen tavaraan. Esimerkiksi pieneksi käyneet lapsen vaatteet voi vaihtaa isompiin. Tai vaikka kirjoituspöytään tai vessanharjaan. Palvelun käyttö ei maksa mitään -  joten roina kiertoon ja kaapit tyhjäksi turhasta krääsästä. Koska tuen palvelun ideaa, otin heidän mainoksen tuohon blogin vasempaan sivuvalikkoon. Banneria klikkaamalla  pääsee rekisteröitymään palveluun ja sitä kautta mukaan kierrätysrinkiin.

Älkääkä pelästykö, tarkoituksen ei ole täyttää tätä blogia mainoksilla. Vain hyvät kelpuutetaan. Netcycler auttaa tavaran määrän vähentämisessä, ja ekoilu on kannatettavaa. Ja tuon Puodin kautta taas olen löytänyt nastoja paitoja. Kuten tämän älä koske mun mahaan -klassikon.

3)

Kolmanneksi, sain viimeinkin puristettua aikaa kirjan lukemiselle.

*Kirjatärppi*


Luin äsken Laura Honkasalon Eropapereista viimeisen sivun. Se oli Hyvä Kirja. Surullinen, ahdistava, pahoinpitelevä. Sen lukeminen todella jätti jäljen. Avioliiton rikkoutuminen, isän uusi tyttöystävä ja isän outo muuttuminen tutusta isästä itsekeskeiseksi mulkeroksi on kuvattu kirjassa taitavasti, ja voisin sanoa jopa aidon tuntuisesti. Eropaperit on tähän mennessä Honkasalon paras kirja.

Kyytipojaksi voi lukea vaikkapa Jätetty-blogia, jota olen seurannut sen perustamisesta lähtien. Blogissa "Hannele" kertoo tarinansa, jonka yhtenä päähenkilönä on uuden elämän aloittanut mies, Hannelen ex. Totuus on välillä kirjojakin kummallisempaa.

2 kommenttia:

  1. Eropaperit, hyvä mutta hyytävä, aivan kamala. Menee johonkin ihan samaan sisimpään kuin raskaana ollessani uudelleen lukemani Huojuva talo.
    Luin sitä meidän kylppärin lattialla kun synnytys alkoi ja olo oli aivan kuin kauhuelokuvassa tai pahimmassa painajaisessa. Oma mies vaikutti aivan hirviöltä kun sieltä kömmin ylös lähteäkseni synnyttämään. En voi tod. suositella.

    VastaaPoista
  2. Olen samaa mieltä, kirja menee sisimpään ja se ahdistaa. Se sopii mielestäni parhaiten luettavaksi silloin, kun elämässä on menossa stabiilimpi vaihe.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?