Kenen leipää syöt sen lauluja laulat. No ei nyt ihan joka päivä pysty kyllä. Kirjoitan välillä juttuja myös naistenlehtiin ja perhelehtiin. ...

Meni taas hermo vauva- ja naistenlehtiin

1.2.11 Satu Kommentteja: 16

Kenen leipää syöt sen lauluja laulat. No ei nyt ihan joka päivä pysty kyllä.

Kirjoitan välillä juttuja myös naistenlehtiin ja perhelehtiin. Silloin tällöin rakastan selata niitä itsekin - mutta välillä tunnen pyhää vihaa. Miksi - oi miksi - naisille suunnatuissa lehdissä on niin usein pakko lässyttää ja keksiä typeriä otsikoita, jotka eivät todellakaan laajenna tajuntaa vaan räjäyttävät hermot?

Teen nyt täysin epävalidin kokeen. Avaan neljä naisille suunnattua lehteä, jotka lojuvat tuossa pöydällä. Niistä yksi on Tulva ja loput naikkareita ja perhelehtiä. Tulva on näistä ainoa, josta pidän joka kerta paljon. (Siksi onkin tylsää, että kyseinen lehti ja muut pienet laatulehdet maksavat avustajilleen kaikista pienimmät palkkiot,  eli pelkästään niitä tekemällä ei voi itseään elättää. Noh, rahan takia pankkiirikin hikoilee hedge-rahastossa eikä esimerkiksi tee päivätyökseen varainhankintasuunnitelmia hyväntekeväisyysjärjestöille.)

Mutta siis ne lainaukset:


1. Rohkea jää rinnalle. Rohkeutta on seurata sisäistä ääntään ja kestää siitä aiheutuva epävarmuus.

2. 10 askelta uuteen arkeen. Ota kiinni unelmastasi. Elämänmuutos on kuin pitkä kävelylenkki.

3. "Tärkeintä on kiinnostus ja aito halu ymmärtää toista." Päivähoidossa monikulttuurisuuden huomioiminen ei tarkoita Suvivirren tai joulujuhlien kieltämistä.

4. Ala-asteella ympäristöopin opettaja käski pojat luokan eteen tekemään sähkökoetta. Tytöille opettaja sanoi: "Voitte mennä luokan perälle lukemaan Aku Ankkaa. Kun pojat ovat valmiita, he näyttävät teille, mitä ovat saaneet aikaiseksi."

Ja sisältöpalkinnon voittaa...

16 kommenttia:

  1. "Elämänmuutos on kuin pitkä kävelylenkki." Repesin! Luulen että vauvojen- ja naistenlehtiä lukee vain äidit, joilta univelka on sulattanut aivot. Itse ainakin suorastaan ahmin koko viime kesän ja syksyn ihan vakavissani juttuja, joille normaalielämässä olisin vain hirnahdellut ja/tai tuhahdellut.

    VastaaPoista
  2. Onko tuo 4. kohta Tulvasta?

    Mulla tuli vauvan synnyttyä kova hinku muotilehtiin. Tosi noloissaan mä niitä ostelen - varsinkin kun garderoopi on sitä imetyspaita-lököhousut-en ehdi kammata tukkaa-sarjaa.

    VastaaPoista
  3. kahdessa kulttuurissa2/03/2011 8:02 ap.

    Mulle kävi (hieman) nolosti. Lueskelin joskus ystäväni luona Vauva-lehteä (tai sit se oli se toinen lehti, Kaks plus). No, ystävälläni oli about pari kolme kuukautinen vauva ja itselläni nolla vauvaa. Totesin sitten ääneen siitä lehdesta, että ei helkutti mitä stooreja täällä on. Mm. tarina naisesta, joka osti vaunut ja kaikki vauvatarvikkeet ennen kuin oli edes tavannut tulevaa miestään. Lisäksi lehdessä oli kaikkea muuta, joka ei ihan kolahtanut. Ystäväni loukkaantui kommentistani ja sanoi, että hänen mielestään "lehdessä on ihanan vauvantuoksuista arkea" ja mä olen kyyninen ihminen.

    Mjoo... Osa näistä vauva ja perhelehdistä on ihan jees, mutta tää kyseinen yksilö ei silloin vakuuttanut mua yhtään. Ps. Mitä on se ihana vauvantuoksuinen arki, jota nää lehdet edustaa?

    VastaaPoista
  4. Minulla on iso kasa kavereilta saatuja lehtiä odottamassa lukemista. Muutamaa olen silmäillyt mutta en saa jutuista oikein mitään irti. Sellaista ympäripyöreää lässyttämistä. Ainoa juttu, jonka laitoin talteen, oli jokin turvatesti autoistuimille.

    Yhteenkään juttuun kaksosista en ole törmännyt. Tai no, sori, yhteen. Se oli miestoimittajan kirjoittama kolumni ja käsitteli auton hankintaa tulevaan kaksosperheeseen. Erittäin hyvin kirjoitettu ja hauska juttu sinänsä - mutta ei mitenkään informatiivinen. Eikä auta minua imettämisessä, nukkumisessa tai kaksosarjen pyörittämisessä.

    Olin eilen kaksosinfossa, jossa tanskalainen kaksosten äiti, psykologi ja perheterapeutti opasti meitä tulevia kaksosperheitä. Hyvä tilaisuus ja olin onnellinen, että vein miehenkin mukanani. Ohjeet oli mm. että miehen on pakko osallistua yösyöttöihin vähintään ensimmäisten 3kk ajan + tehtävä joka ilta ruoat valmiiksi äidille seuraavaa päivää varten (jos ei itse ole kotona kokkaamassa). Mies kuunteli horrortarinoita silmät pyöreinä ja lupasi hoitaa nuo yllä olevat jutut, jotta minusta ei tule ihan täyttä zombieta - tai etten näänny nälkään. Great!

    VastaaPoista
  5. salamatkustaja2/03/2011 11:36 ap.

    Elina, joo pitkä kävelylenkki - eli tässä pitäisi varmaan hankkia sykemittari seuraavaksi ;) Mä luen kyllä uskomattoman määrän kaikkea, mikä on ihan turhaa. Esim. ilmaisjakelulehdet, seiskan (jos sen jostain saa, en viitsi tilata sitä kotiin postimaksujen takia), mainokset, maitopurkin kyljessä olevat tekstit jne. Välillä mietin, että jos käyttäisin kaiken lukemiseen menevän ajan johonkin muuhun, vaikka pianonsoittoon, musta tulisi varmasti huippupianisti. Hehhee.
    Ja kyllä niitä naikkareitakin tulee luettua aika paljon. Niissä on usein hyviä kuvia ja hyvä taitto - ja erittäin taitavat tekijät. Siksi ärsyttää teksteissä semmoinen ympäripyöreä tarinointi, joka ei jätä jälkeä mieleen. Yksi syy tähän ympäripyöreyteen ja "kaikki on ihanaa"-juttuihin on varmasti mainostajien suuri rooli. Lorealit ja porealit tuskin halua laittaa glossyjä mainoksiaan kantaaottavien juttujen yhteyteen.

    Ronja, joo, se on Tulvasta. Siinä jutussa aikuiseksi kasvaneet Tulvan lukijat kertoivat sukupuolittuneista lapsuudenkokemuksistaan (tsiisus, mä kuulostan nyt todella kuivalta ü). Tekisi mieli laittaa koko juttu tänne, mutta en viitsi copyrightien takia...


    Kahdessa kulttuurissa, nimenojaan. Noin ekana mieleen tulee kuitenkin kakkaa ja oksennusta. Kuvaamasi tilanne kuulosti tutulta... Suuttuiko sun ystävä pahasti? Välillä nimittäin arjen toimintoihin, kuten tv-sarjoihin ja ruokaan liittyvät kommentit saa aikaan enemmän kiivaita yhteenottoja kuin esim. politiikka tai uskonnot.

    Mimmi, mahtavaa että oli tuollainen info! Sieltä sai varmasti tosi hyödyllisiä vinkkejä. Milloin sulla on LA? (Siis nyt jo tiedän, että tuo kirjainyhdistelmä ei tarkoita Los Angelesia, hehe)

    VastaaPoista
  6. Olen miettinyt aivan samaa lukiessani naistenlehtiä. Suoraan sanottuna, uskomatonta shittiä. Otetaan esimerkiksi vaikka Evita. Todella hienosti taitettu tyylikäs lehti, mutta sisältö... Lehti on pullollaan trendikkäitä hyvinvointi-, oikea ravinto - ja itensälöytämis-juttuja, mutta kuitenkin siellä samalla suoranaisesti kehoitetaan kauneuskirurgiaan.

    Olin kyllä ennen naistenlehtien suurkuluttaja, mutta yhtäkkiä tuli stoppi. Lehdethän ovat suorastaan pelottavia!

    VastaaPoista
  7. LA on 22.6 mutta käynnistelevät 2 viikkoa aiemmin, jos kommuuni ei aiemmin käy ahtaaksi. Tuon infon löysin googlettamalla ja se oli ihan kaupallinen, maksullinen tilaisuus. Mutta mukavan lämminhenkinen - paikalla oli meidän lisäksi vain 4 muuta pariskuntaa. Eikä vetäjä lässyttänyt tai kertonut mitään rasittavia tsemppausjuttuja. Joskus kannattaa asua pääkaupungissa, jonne kaikki tällaiset palvelut kasautuu.

    VastaaPoista
  8. Osasyy nykyiseen kampaamovalintaani oli, että ensimmäisellä käyntikerralla selailin lehtihyllyä ja siellä oli National Geographiceja ja Rumbaa. :) Olen aina saanut ohimontykytyksiä esimerkiksi Cosmopolitanista; näiden lehtien viesti tuntuu aika usein olevan about "olet upea nainen aivan sellaisena kuin olet, you go girl, girl power ja kaikkee, mutta nyt värjää ja puunaa ja pue ja meikkaa ja laihduta ja kiinteytä ja nypi ja ajele muuten ET SAA IKINÄ MIESTÄ".

    Viimeinen pisara oli, kun siellä oli kerran, sellaisessa "10 vinkkiä kuumaan seksielämään"-jutussa (joka parin selailukerran jälkeen näyttää olevan samat 10 vinkkiä joka kerta mutta vähän eri järjestyksessä) ohje kumppanin yllättämiseksi sängyssä: "Piilota suklaapatukka sinne ja anna miehesi löytää se esileikin yhteydessä." I shit you not. Jos itse suuntaisin hitaasti alemmas naisen vartaloa ja pääkallopaikalle saapuessani sieltä pilkottaisi jotain ruskeaa ja tahmeaa niin ensimmäinen asia, jota ajattelisin, ei varmaankaan olisi "Voi rakkaani miten ihanasti yllätitkään minut, rakastellaan kiihkeästi."

    VastaaPoista
  9. salamatkustaja2/03/2011 2:55 ip.

    Xaxa, olen samaa mieltä! Kaipaan realismia. Mutta suurin osa naikkareiden lukijoista ainakin lukijatutkimuksissa väittää haluavansa jutuista luksusta arkeen, ripauksen glamouria jne. Ja sitähän nuo meikki/hyvinvointi/hengistyjoogassa-jutut kai sitten on...

    Mimmi, joo niin minustakin. Ja mielellään vielä aivan keskellä kekustaa, ettei tarvii aloittaa päivää joka kerta ajamalla autolla jonnekin. Tuo on erityisen tärkeää pienissä kaupungeissa; isoimmissa kaupungeissa on todennäköisemmin toimiva julkinen liikenne. Tsemppiä hei kommuuniin - toivottvasti ne polttelee siellä rauhanpiippua, ettei mene nahisteluksi :)

    auRa, :D oiskohan se sitten kismet vai tupla?

    VastaaPoista
  10. Haha, tuli tuosta seksivinkistä mieleen se aikoinaan kohua herättänyt Tuplamainos (oliko se tupla?) joka loppui, että "taitaa tyttö tietää, että seinän takana olisi patukkaa tarjolla." Minkähänlaiseen tilanteeseen tuosta suklaapatukan piilottelusta joutuis... "Joo sori kulta kun en millään malttanu oottaa, niin aattelin tällä suklaalla eka... Sen voi syödäkin lopuks!"

    Joo ja minäkin luen mielelläni naistenlehtiä ja vauva-lehti tulee kotiinkin, joten sinänsä tää mun paheksunta on vähän noloa. ;) Mut kun ne on niin lupaavan näköisiä ne lehdet, että tulee vaan paha mieli, kun juttu loppuu aina just kun niistä kiinnostuu!

    VastaaPoista
  11. salamatkustaja2/03/2011 8:02 ip.

    Joo oli se tuplamainos. Muistan sen vieläkin... Ja tuo on muuten ihan totta, että jutut loppuu, just kun on päässyt alkuun. Otsikko ja ingressi lupaa usein enemmän kuin itse teksti. Imagessa ja Kuukausiliitteessä on muuten välillä aivan mielettömän taitavasti tehtyjä laajoja artikkeleita.

    VastaaPoista
  12. kahdessa kulttuurissa2/04/2011 8:20 ap.

    Kyllä hän otti aika lailla nokkiinsa niistä mun naureskeluista. Sen mielestä ne lehdet kuvasivat niin hyvin vauvaperheen elämää. Ilmeisesti joku niissä kolahti hänelle. Tosin jälkeenpäin on sanonut, että ensimmäinen puoli vuotta meni vaaleanpunaisissa huuruissa, mutta ei suostu vieläkään myöntämään, että ne lehdet on karseita. Mä nimittäin säännöllisin väliajoin kritisoin (ystäväni luona käydessäni) niitä lehtiä. Hänellä niitä on vinot pinot. Ystäväni mukaan se johtuu siitä, että mulla ei ole omia lapsia. Lapseton ei voi ymmärtää niitä juttuja. Mä en ihan allekirjoita sitä, koska lueskelen joskus esim. ET-lehteä ja vaikka EN ole eläkeikäinen, ymmärrän niitä juttuja silti. Tai miehen ammattilehtiä, vaikka en ole psykologi. :D

    VastaaPoista
  13. Oon kanssasi samaa mieltä. Minusta ei tarvitse olla lapsia että voi muodostaa mielipiteen vauvalehdistä, eikä tarvitse olla Virossa syntynyt eläytyäkseen Puhdistukseen jne. ET-lehdessä on muuten yllättävän usein mielenkiintoisia juttuja.

    Naistenlehdistä vielä yksi asia, sitten lupaan lopettaa :) Usein "kaikkea ihanuutta" korostavat, ympäripyöreät ja liukkaat jutut johtuu nimenomaan mainostajista. Lehteä tehdään lukijoille, mutta kuitenkin mainostajien ehdoilla. Tähän näkökulmaan liittyen suosittelen todella hyvää juttua Journalistissa, löytyy täältä: http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2009/11/artikkelit/samasta_tuubista/

    VastaaPoista
  14. kahdessa kulttuurissa2/04/2011 11:14 ap.

    Vanha sanonta "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat" taitaa päteä naistenlehdissäkin. Hyvä artikkeli!

    VastaaPoista
  15. Mulle tuli Vauva-lehti puoli vuotta jonakin kylkiäisenä ja nyt sorruin lehtimyyjän tarjoukseen Kaks plussasta. Minä en kylläkään hae niistä lehdistä "ihanan vavantuoksuista arkea", vaan luonteelleni uskollisena tutustun itselleni täysin vieraaseen aihepiiriin lukemalla. Toisinaan niistä jää ihan haavi auki että kaikkea sitä... Sitten jos erehtyy näiden lehtien keskustelupalstoille netissä, niin siellä sitä vasta onkin huuli pyöreänä.

    VastaaPoista
  16. Ja meille sanoi 2007 rakennustekniikan opettaja yritysvierailulla: "Tytöt ei varmaan ole koskaan käyneetkään rautakaupassa." Paloi käpy ja nousi haloo.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?