Mitä anopilla on, mitä meillä ei ole? Nääpiö herää kotona joka aamu viiden ja puoli seitsemän välillä. Torstaina anoppi halusi ottaa kaverin...

Miksi vauva ei nuku

27.11.10 Satu Kommentteja: 12

Mitä anopilla on, mitä meillä ei ole?

Nääpiö herää kotona joka aamu viiden ja puoli seitsemän välillä. Torstaina anoppi halusi ottaa kaverin yökylään. Ne vetelivät sikeitä yhdessä puoli kymmeneen!! Siis toistan vielä: puoli kymmeneen.

Tässä on pakko olla kyse jonkin sortin salaliitosta.

12 kommenttia:

  1. Niin törkeetä! Meillä on sama, ah niin ihanan aikainen rytmi.

    Tän täytyy olla sukua sille, että arkiaamuisin lapsi ei todellakaan leiki itsekseen tyytyväisenä aamiaisen jälkeen niin että saisin luettua Hesarin, kun taas viikonloppuaamuna (kuten tänään) hän rallattelee lattialla iloisena sillä välin kun isä lukee Hesaria (kuulin tämän oven läpi kun yritin nukkua aamiaisen jälkeen vielä vähän).

    VastaaPoista
  2. Olen kuullut samaa. Bebe oli yötä miehen äidillä: yö oli mennyt tooodeeella hyvin, ei pihaustakaan nukahtamisen jälkeen (olikohan niin, ettei mummi vaan kuullut mitään..?) ;)

    Useasta eri lähteestä olen myös kuullut että ruoka maistuu paremmin mummilassa. En kuitenkaan tiennyt että se alkaa jo vauvana! Bebe on niskotellut syömisen kanssa jo jonkin aikaa, muttei koskaan mummilla! Ihmeellistä.

    VastaaPoista
  3. Kysymys kuuluu, monelta mummolassa mennään nukkumaan?

    Itse olen huomannut, että mummoilla on taipumusta valvoa lapsenlapsen kanssa vaikkapa klo 21 asti sen sijaan, että mentäisiin nukkumaan klo 19, kuten kotona.

    VastaaPoista
  4. Hebs, totta kai... Viikonlopun Hesari on sitä paitsi vielä paksumpikin kuin viikolla. Epäreilua.
    Heidi, ipanat taitaa osata olla sopivasti vieraskoreita :) (Ja tosiaan, se varmaan vaikuttaa myös, jos laittaa kuulolaitteen kiinni.)
    EmmaA, hyvin paljon mahdollista. Tällä viikolla tosin ipana nukahti kahdeksalta, oli todistamassa tapahtumaa. Mutta veikkaisin että bebe kuroi niitä viikolla kertyneitä "univelkoja" kiinni - jos pärähtää aamuviideltä ylös, voi olla että vähän väsyttää loppuviikkoa kohden. (Jos meidän 2-3 päiväunet nukkuvalla vauvalla on univelkaa, voitte kuvitetella mikä sombie täällä on ruudun toisella puolella...)

    VastaaPoista
  5. Meidän viime maanantaina syntynyt lapsukaisemme on ilmeisesti kotoisin Yökyöpelinvuorelta. Viikon vanhana ei varmaankaan ole vielä varsinaista rytmiä, paitsi että kaikista virkuimmillaan ollaan tietysti puolenyön maissa (jolloin me vanhemmat harkitsemme nukkumaanmenoa...) Oma äitini nauroi makeasti asialle ja totesi lapsen tulleen äitiinsä. Sitä kylvää mitä niittää, tai jotain :)

    Mutta on se ihana tuhisija.

    VastaaPoista
  6. Vauva haistaa sut jotenkin. Meillä unet parani kun siirsin lapsen parin oven taakse itsestäni. 9-kuinen. Lisäksi kaamospimeys todella auttaa nukkumisessa - kyllä ne sitten taas kesällä pomppii puoli neljältä ylös.

    VastaaPoista
  7. Onna, onnea vauvasta! Mä muistelisin (onneksi en muista enää kovin tarkkaan), että ne ensimmäiset viikot oli aika hasardia, kun toinen on hereillä kahden tunnin ja tunnin välein yöt ja päivät läpeensä... Kyllä se siitä sitten onneksi vähän alkaa helpottaa :)

    niksipirkka - hyvä huomio. ehkä mun pitäisi vaihtaa deodoranttimerkkiä. mutta onneksi täällä on todella pimeä talvi. päivänvaloa on 5 h päivässä näin talviaikaan. kesää odotellessa, hehe...

    VastaaPoista
  8. Juu, meillä sekä mummola- että tuo 'isä saa lukea lehdet rauhassa' -ilmiö huomattu. Tai ylipäänsä tuntuu siltä, että Suomessa kaveri nukkuu kuin tukki kun kotona yöt on yhä 11-kuisena välillä aika katkonaisia. Myöskin tuo 5-6.30 aikaan herääminen on ihan vakio, erityisesti talviaikaan siirtymisen jälkeen... Oon yrittäny siirtää rytmiä myöhemmäks mut sit toi nukahtaa lattialle viimeistään kahdeksalta ja silti herää samaan aikaan.

    Täällä oli aiemmin puhetta syömisistä, en silloin ehtinyt parahtaa mutta teenpä sen nyt. Onko kellään muulla tuollaista vähän alle yksivuotiasta, joka ei syö MITAAN. Meillä nykyään kolme lusikkaa ruokaa on riemuvoitto. Jo aika hyvin sujunu syöminen alkoi ehkä reilu kuukausi sitten huonontua ja nyt pienen sairastamisen ja lääkkeiden pakolla antamisen jälkeen on ollut jo pari viikkoa lähes täysstoppi päällä. Luen täällä tuskanhiki otsalla äitiyspakkauksen oppaan visiota siitä miten tuon ikäisen pitäisi jo syödä kolme lämmintä ateriaa päivässä raasteineen kaikkineen ja vielä välipalat päälle. Samalla toi taapero istuu vieressä ja pyörittelee samaa jauhelihamurua sormellaan ja ölisee sille ja kun huomaa, että äiti kattoo niin tipauttaa sen lattialle ja nojaa reteesti syöttötuolissa taaksepäin. Koitan olla reagoimatta mitenkään, mut välillä pistää naurattaan ja toisinaan vähän itkettään. Muilla vastaavia kokemuksia? Meillä ei siis mee mikään muu nyt ku vellit ja maidot.

    Kiva ku kirjottelet niin usein, täällä seurataan tiiviisti!!

    VastaaPoista
  9. Lotta, joo sama meillä. Jos muksua yrittää valvottaa yli kahdeksan, se vain huutaa väsymystään, eli on pakko mennä nukkumaan. Ja siis, lapsi oli taas eilen yökylässä anopilla - ja nukkui kymmeneen. Kotona se ei ikinä nuku yli seitsemän. Huoh.

    Tuo syömisjuttu on harmillista... Olen kyllä kuullut, että monilla on sen kanssa vaikeuksia, varsinkin kun napero on vähän kasvanut. Kyllähän se loppujen lopuksi alkaa syödä hyvin (tuskin se enää ala-asteikäisenä hinkuaa pelkkää velliä), mutta voin kuvitella että ottaa pannuun. Olisi niin kiva jos ne aina söisivät suurella ruokahalulla ja kaikkea ennakkoluulottomasti kokeillen ;)

    VastaaPoista
  10. pelkoa.... seon sitä. vauva, lapsi, bebe.. se vaistoaa sinun pelkosi. on kyse nukkumisesta, valvomisesta, pukeutumisesta ennenkaikkea ruuasta. pelko haisee, vauva haistaa,(niksipirkka: toi oli hyvä esimerkki, laita vauva toiseen huoneeseen nukkumaan..) kun itse on väsynyt, huolissaan, epävarma, lapsi vaan ottaa sun fibat vastaan, ne on aika simppeleitä kappaleita nuo ihmistoukat, elää vaistoillaan, oppii kun annetaan periksi (syöttäminen, tuputtaminen..) kyllä ne valitettavasti monesti vaan peilaa tunteitaan, vaistojaan. ja tämä kaikki soopa on minun omaa soopaa, ei luettua, kuultua vaan opittua. olen nyt taikinoinut rakkaan toukan kanssa 7 ja risat vuotta. niistä vaan tulee vanhempiensa kaltaisia ja en nyt tarkoita silmienväriä. ps. meillä toukka nukkui sairaan hyvin mummolassa, tosin vain toisessa.. toisessa mummolassa oli hermostuneet mummo&pappa :)

    VastaaPoista
  11. marjo, pitää varmasti paikkaansa. mun pitää varmaan vaihtaa deodoranttia, ettei ipana haista mun jännitystä :) ei vaan, pitäisi kai vaan osata ottaa rennommin...heti kun on itse väsynyt, niin lapsikin tuntuu kiukkuisemmalta, se on kyllä niin totta.

    VastaaPoista
  12. Lotta, toiset lapset nyt vaan on semmoisia. Jos se syö maitoa niin ei se siihen kuole, vaikka tuntuukin ikävältä. Tuttujen tyttö ei suostunu myöskään alle yksvuotiaana syömään muuta kuin maitoa, ja ihan normaali se on nykyisin. :) Meidän ipana on vasta 8kk mut välillä oli vähän samanlaiset fiilikset kuin sulla, kun neuvolassa hoputettiin kunnon ruokailuihin ja neidille ei kelvannu kuin tissi ja tutteli. Tilanne muuttui kun ostettiin muovilusikka - metallinen varmaan tuntui ikävältä suussa. Myöskin se auttaa, että iskee sille käteen leipäpalan. Sitä kun natustaa niin kyllä sinne suuhun muutakin välillä saa uppoamaan. Kandee laittaa voita sen leivän päälle niin ei varmasti heitä pois. :) Tosin nykyisin se haluais jakaa koiran kanssa kaikki ruokansa. Surkeeta torua koiraa kun toinen oikein houkuttelee sitä..!

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?