Sinun rintasi ovat taas sinun!

Kuten otsikosta näkyy, rintaruokinta on loppunut. Bar is closed. Lappu on luukulla. Lókað. Voin taas alkaa käyttää muitakin kuin niitä läpällisiä liivejä. Vauva alkaa saada kerralla tarpeeksi ruokaa. Voin heittää rintapumpulla vaikka pulua. Life is great.

Pussukat ovat vaan edelleen eri kokoa.  Jos oikea sopii, vasen tunkee kirjaimellisesti ulos. Jos vasen sopii, oikean tulee ikävä tennissukkaa. Toivottavasti tilanne ei ole pysyvä, sillä muuten täytyy tilata rintaliivit mittatilaustyönä.

Rintaruokinnan lopettaminen tuntuu ihanalta. Ei tule kyllä ikävä. Paska mutsi.

 

*Kirjatärppi*

Tämä on yksi niitä kirjoja, jotka ovat tarttuneet alekorista mukaan. Dan Rhodes oli minulle täysi tuntemattomuus, eikä kirjan nimikään Timoleon Vieta, palaa kotiin luonut mitään odotuksia. 173 sivua kuluivat kuitenkin kuin siivillä. Kirjassa koira nimeltä Timoleon Vieta yrittää löytää tietä Roomasta takaisin kotiin isäntänsä, vanhan homopapparaisen, luokse. Matkalla se törmää ihmisiin, joiden elämäntarinat ja sattumukset ovat intensiivistä luettavaa. Kirja olisi ollut minusta vielä vähän parempi, jos koiralle ei olisi lopussa käynyt huonosti. Ups, nyt paljastui osa juonta - sorry :)

Eläinten kärsimysten lukeminen on aina tuskallista. Erityisen hyvin (siis kammmottavalla tavalla hyvin) eläinten kärsimyksistä on kirjoittanut Suomessa mm. Pentti Haanpää. Ei tämä ihan Haanpään Reppuselkäinen mies ja laiha hevonen -novellin eläinkuvauksille vedä vertoja, mutta silti. Vaikka Paul Auster olikin oikeassa todetessaan HS:n haastattelussa hyvän kirjallisuuden vievän myös epämukavuusalueille, on eläinten ja lasten kärsimyksestä lukeminen minusta aina vähän liian tuskallista - vaikka se olisi miten puettu ironian tai mustan huumorin kaapuun. Mutta ei tätä kirjaa kannata missään nimessä  jättää lukematta.  Koiran tapaamien ihmisten kohtalot ovat sen verran taianomaista luettavaa, että lopun saa anteeksi. Sitä paitsi naureskelin ääneen, kun kirjailija nokkelasti vittuilee mm.  Toscanan maaseudusta kertoville matkakirjoille. Kuulostaako konsepti tutulta: ostan talon Pohjois-Italiasta, alan siemailla viinejä ja sitten kirjoitan hauskankepeän kirjan sattumuksista Toscanan maaseudulla. LOL.

 

[caption id="attachment_824" align="aligncenter" width="101" caption="Päähenkilöt: pappahomo, "Bosnialainen" ja sekarotuinen koira"][/caption]

Tunnisteet: , , ,