Ensimmäinen lentokonekokemus oman vauvan kanssa on onneksi takana ja ohitse. On maailman vittumaisinta istua huutavan lapsen vieressä lentok...

Rusinaperse lentokoneessa

23.5.10 Satu Kommentteja: 13

Ensimmäinen lentokonekokemus oman vauvan kanssa on onneksi takana ja ohitse. On maailman vittumaisinta istua huutavan lapsen vieressä lentokoneessa. Mutta kyllä vielä vittumaisempaa on olla sen huutavan lapsen vanhempi, joka 30 cm x 30 cm suuruisessa tilassa yrittää vispata kakaraa hiljaiseksi.

Lentoaika suoralla lennolla Reykjavikista Helsinkiin on noin 3,5 tuntia. Otin käytäväpaikan, jotta kävely vauvan kanssa sujuisi helpommin. Koneessa oli sen verran tilaa, että viereiseni keskipaikan penkki oli tyhjä. Lastasin siihen pari peittoa ja tyynyn nukkumispaikaksi. Nääpiötä ei tosin huvittanut nukkua penkille tehdyllä vuoteella pätkän vertaa...

Viimeiset viisi vuotta olen lentomatkoilla tehnyt töitä: suunitellut töitä, oikolukenut papereita, näpytellyt läppäriä. Se työ on ollut leikintekoa verrattuna tähän.

Ipana rääkyi naama punaisena, kun kone odotti lähtölupaa paikallaan. Minä puristin sitä vaipasta naama valkoisena. Ole nyt hiljaa, ole nyt hiljaa. Lähtis nyt jo tämä perkeleen kone!

Kuten vähän arvelinkin, nousut ja laskut menivät yhdessä hymyssä - kolina, humina ja kova vauhti saivat rusinaperseen hihittelemään. Oli muuten ensimmäinen kerta, kun toivoin lentomatkalle paljon ilmakuoppia. Paikallaan olo aiheuttaa ininää ja muita allergiaoireita.

Pidin tuttia väkisin suussa nousun ja laskun ajan, jotta korvat eivät menisi lukkoon (joku neuvoi näin, ja se taisi toimia - ainakaan nääpiö ei pidellyt korviaan lentomatkan jälkeen).

Lentokone on ehkä vittumaisin paikka ruokkia pientä vauvaa - mutta toisaalta takuuvarma keino saada ipana hiljaiseksi. "Anteeksi nyt hyvä lentoemäntä, että tän vauvan jalat on teidän tarjoiluvaunussa." Tissit heiluu minne sattuu, paita repsottaa, vauva huutaa ja tutti on tippunut paskaiselle lattialle. Vaippaa ei mahdu vaihtamaan vessassa, eikä sitä yllätyssekotria oikein jaksaisi alkaa siinä lentokoneen penkillä lunastamaan. Silti vauvan ruokkiminen on paras keino saada se olemaan hiljaa ja paikallaan.

Lentomatkan jälkeen olin pinossa, poikki ja väsynyt. Eikä me edes lennetty Thaimaahan, vaan toiseen Pohjoismaahan! Väsynyttä olotilaa ei juurikaan helpottanut se, että edessäni istui Islannin-visiitiltä kotiin palannut nääpiön isomummo (siis se kovaa suomen kieltä puhuva), jonka suurin huolenaihe oli se, että me ei lennetä Finnairilla. "Kun ei näihin ulkolaisiin koneisiin voi luottaa. Mitä tämä outo kolina on?" Yritin selittää laskutelineiden toiminnasta ja siitä, että kaikki lentokoneet valmistetaan ulkomailla, mutta mummo vaan mulkoili kulmiensa alta ja tilasi lentoemänniltä lisää likööriä. Huh.

Onneksi paluumatka tehdään yhdessä miehen kanssa.

Executive summary:

- Tutti mukaan lennolle. Ja viisi varatuttia taskuun.

- Jos suinkin mahdollista, nuku hyvin lentoa edeltävänä yönä.

- Varaa taskuun korvatulppia lahjoitettavaksi vieressä istujille. Elettä varmasti arvostetaan :)

*Kirjatärppi*

Olen lukenut kaikki Kari Hotakaisen kirjoittamat kirjat. Klassikko on klassikko ja tähän mennessä ehdottomasti paras. Juoksuhaudantie oli ok. Iisakin kirkko toisteli liikaa tuttuja, hotakaismaisia aiheita, ja Huolimattomat jäi minulta kesken. Kari oli jotenkin päässyt väljehtymään. Mutta nyt niin moni on kehunut miehen uusinta läpsykää Ihmisen osa, että ajattelin käydä hakemassa sen kirjakaupasta lähipäivinä kesälukemiseksi. Nyt kun oma äiti, eli rusinaperseen mummi haluaa vahtia nääpiötä Suomen visiittimme ajan niin paljon kuin mahdollista, ehdin taas lukea kirjojakin. Jihuu!

[caption id="attachment_528" align="alignnone" width="189" caption="Lihapiirakoita ahmiva autokauppias Kartio on tähän mennessä Hotakaisen paras henkilöhahmo. Millaisia ihmisen osia tästä mahtaa löytyä?"][/caption]

13 kommenttia:

  1. Itse olen todennut, että vauvaa täytyy pitää mahdollisimman kauan hereillä ennen lennolle lähtöä. Nukkuva vauva on paras vauva, niinkuin yleensäkin.

    Viimeisin kokemukseni lentämisestä oli juuri kävelemään oppineen 1-vuotiaan kanssa, joka sopivasti vetäisi power-napit matkalla lentokentälle ja oli siis elämänsä kunnossa. Aikaisella aamulennolla kääpiö halusi ravata edestakaisin lentokoneen käytävää ja repiä nukkuvia matkustajia hereille. Kun tämä kiellettiin, huusi hän lennon viimeisen tunnin taukoamatta. Vieressämme istunut matkustaja poistui vähin äänin paikalta ja seisoi loppulennon wc:n vieressä.

    Myös ruoka-arsenaalin täytyy olla kunnossa. Olen suhtautunut skeptisesti vauvoille suunnattuihin maissinaksuihin, mutta seuraavalle lennolle en aio lähteä ilman niitä.

    VastaaPoista
  2. Teilläkin on näköjään liikunnallinen lapsi - kaikki on hyvin, kunnes pysähdytään. :) Sen johdosta meillä on tullut kierrettyä keittiönpöytää useana iltana. Melusta ja liikkeestä tykkäävä lapsi on muuten huomattavan hankalaa kaupunkiseuraa: huuto alkaa heti, kun mennään sisälle johonkin kauppaan...

    Meillä on muuten tänä kesänä luvassa (huolestuttavan) monta pitkää junamatkaa ILMAN tuttia. Tuo rääpäle kun ei sinnikkäistä yrityksistä huolimatta sitä kelpuuta. Pelottaa.

    Ja vielä, onpa kiva kun joku kerrankin kirjoittaa Thaimaahan eikä Thaimaaseen. :)

    VastaaPoista
  3. Älä sit hirveästi pety Ihmisen osaan. Ei ole Hotakaisen parhaimmistoa. Oletko kuunnellut Finnhitsin äänikirjana? Koita ihmeessä, ellet vielä ole!

    VastaaPoista
  4. takussa, joo mulla on toi Finnhits. Se on kyllä huippukamaa :) Soittelen sitä himassa aina silloi tällöin. Minusta Hotakaisen taso on laskenut viimeisen 2-3 kirjan aikana, toivottavasti Ihmisen osa on edes viimekertaisia parempi. Siitä oli Hesarissa hyvä arvostelu; mutta eihän niihinkään nyt voi sokeasti luottaa...

    Elina, meilläkään kääpiö ei pidä tutista, sylkee sen aina pois. Lentokoneessa pidin sitä väkisin paikallaan - voit kuvitella, kuinka kiitollisia silmäyksiä sain siltä sen jälkeen. Ja meillä aivan sama juttu: vaavi köllii tyytyväisenä rattaissa jos mä juoksen tai kävelen. Mutta jos mennään kahvilaan, se alkaa huutaa. Mun ois kai pitänyt tajuta koko raskausaika vaan olla vaakatasossa ja katsoa televisiota.

    Liisa, hyvä vinkki! Meillä oli tällä kertaa vaan aamulento ja vauva piti herättää aamuviideltä että ehdittiin koneeseen. Jostain syystä sitä ei sitten enää huvittanut jatkaa uniaan... Mä oon muuten varmaan ollut se tyyppi joka on karannut seisomaan vessan luokse sun vierestä, kuulostaa nimittäin aika tutulta reaktiolta a.e.l. Aikaa ennen lasta. :D

    VastaaPoista
  5. Nykyään kolmevuotias natiainen nukkuu melkein heti, kun pääsee koneeseen, joten elämä on hieman helpompaa. Ehdotan kuitenkin vakavasti turvautumaan videoihin heti, kun sikiö jaksaa niitä seurata. Tietokone tai pikkudvd olisi varmasti ollut luolissa asuvien esi-isienkin yleisin kodinkone, jos kehitys olisi kehittynyt aiemmin. Sen verran paljon se nimittäin helpottaa elämää esimerkiksi just lento- tai automatkoilla. Vähän isommille lapsille kannattaa joskus pyytää lentoemoilta mikkihiirenkorvia, vaikka se onkin melkoista plaseboa. Niiden korvien lukkiutumista helpottaa kummasti se, että saa kaksi lämpimällä vedellä yhteen liitettyä pahvimukia päänsä viereen... don't ask! Ja aina kannattaa imettää (tai pullottaa), jos on pikkuipana. Nieleminen on se juju, jolla ne korvat pysyy paremmin auki.

    VastaaPoista
  6. OMG. Mä pelkään niin tota ensimmäistä lentokokemusta. Tällä hetkellä kun lentelen vielä yhtenä kappaleena, niin matkustaminen on jo tarpeeksi rankkaa. Kaikki se säätäminen lentokentillä ja ahtaassa koneen penkissä. Nykytilanteessa kun vessassa pitää käydä puolen tunnin välein, niin koen sosiaalista häpeää jo siitä, että pitää pyytää koko rivi nousemaan (ehkä sen vielä joskus oppii, että raskaana ollessa kannattaisi hankkia se käytäväpaikka, LOL).

    Siitä tulee kyllä sellainen painajainen kun on lapsi mukana. Mulla ei ensinnäkään ole hermoja juurikaan. Ja toiseksi, en oikein kestä sosiaalista kuumotusta kanssamatkustajien osalta, jos ja kun lapsi railakkaasti ilmoittaa olemassaolostaan. Meillä haastetta lisää hippasen pitkä lentomatka koto-Suomeen - sellaiset vajaa parikymmentä tuntia yhdellä vaihdolla.

    Ehdotin mun miehelle, että kaikkien hermojen säästämiseksi ne saavat lentää kahdestaan ja mä voisin tulla eri koneella perässä ;). Ehdotus ja asiasta noussut keskustelu oli vain puoliksi leikillään.

    VastaaPoista
  7. Mä olen onnistunut lukemaan tuon uusimman Hotakaisen ja kyllä se oli aika blaah. Sen verran köykäinen, että lukaisee muutamassa illassa. Tosta voisi repäistä vaikka demarien puolueohjelman. Mulle jäi hapan jälkimaku, kirja oli jotenkin paatoksentäyteinen (=pateettinen?). Haluan hävittää hyllystäni, sillä mulle tulee huono olo, kun kuljen sen ohi.

    VastaaPoista
  8. Demarien puolueohjelma, repesin :D

    Mojito, minusta varsin mainio idea. Ymmärrän tuon kanssamatkustajakauhun täysin: olen aina inhonnut lapsia julkisissa kulkuvälineissä, myös lentokoneissa. Ja nyt kun saan maistaa omaa lääkettäni, niin se maistuu kammottavalta. Lemmikkejä voi kuljettaa ruumassa, voiskohan lapsiakin? Siis sellaisissa pehmustetuissa, leluin varustellussa kapselissa, jossa ne pääsisi ehjänä ja viihdytettynä perille ilman korvavaivoja? Tässäpä jollekin insinöörille hyvä tuotekehitysidea!

    VastaaPoista
  9. heh, näin olenkin ajatellut lentomatkan sujuvan..

    Meillä on matka mummilaan edessä ens viikolla, jota mielenkiinnolla odotetaan ja toivotaan että se sujuu mahdollisimman mallikkaasti (eli että bebe nukkuis koneessa)!

    -Heidi

    VastaaPoista
  10. Tsemppiä mummilan matkaan! Monet lapselliset ovat todenneet että vauvan kanssa on vielä helppo matkustaa. Sitten menee hankalaksi kun jälkiaksvu pystyy kävelemään (juoksemaan käytävällä ja hutkimaan kanssamatkustajien kahvikuppeja alas lattialle). Silloin ratkaisuna on sata kiloa painava viihdykekassi, johon on pakattu mukaan kotiteatteri ja kymmenen elokuvaa sekä Xbox. Toivon, että pelkkä vanhempien sana riittää pitämään kävelyikäisen ipanan aisoissa, mutta enpä mene vannomaan ennen kuin olen itse kokeillut... hehe.

    VastaaPoista
  11. [...] Minä ja rusinaperse ollaan oltu Suomen-mummilassa kylässä kohta kaksi viikkoa. Alku oli hieman hankalaa ja lomailu yksin tuntui kadotetulta elämältä.  Asialta, jota ei saa enää takaisin. Maito on [...]

    VastaaPoista
  12. Puhutaanpas täällä kovin rumasti lapsista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rumasti? Mä en kyllä ole lukenut yhtäkään kommenttia sellaisena...

      Poista

Mitä tuumaat?