Voihan ruumiillisuus

Elämä synnytyksen jälkeen saa sanalle ruumillisuus uusia ulottuvuuksia. Eilen kaikki tämä mahtui kahteen tuntiin:

- Vauva syö. Se syö kuin raivopää, eli nielee ilmaa ja kynsii tissejä. Kun sitä röyhtäyttää, olkapäälle valahtaa jotain lämmintä, jonka pyyhin paperiin. Vauvan naama on maidossa.

- Vauva kakkaa. Miehen vaihtaessa vaippoja vauva kakkaa vähän lisää ja pieree niin kovaa, että kakkaa lentelee ympäriinsä. Sitten mies ilostuu kun vauva pissaa - se kuulemma putsaa kakanrippeet tyttövauvan herkiltä genitaalialueilta. Tässä vaiheessa hoitopöydällä on kolme likaista harsovaippaa. Aamulla pyykätään taas!

- Menen vessaan. En aio kuvailla yksityiskohtia sen tarkemmin, mutta kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen sisälläni on ilmeisesti vielä kaikennäköistä mössöä, joka haluaa tulla ulos (rumempi kaksonen tulee ulos monessa osassa...hehe, vanha vitsi).

- Suihkun jälkeen kuivaan itseni pyyhkeeseen ja kävelen makuuhuoneeseen. Makuuhuoneeseen päästyäni olen taas likainen ja tahmea: maitoa suihkuaa ympäriinsä.

*Kirjatärppi*

Seuraavaksi pitäisi kai lukea uudestaan Annika Idströmin kannibalisimin teemoja pyörittelevä Luonnollinen ravinto, jotta tästä ruumillisuudesta saisi kaiken irti. Luonnollinen ravinto piti lukea  yliopiston  nykykirjallisuuskurssilla. Tässä lyhyt ote Idströmin tuotantoa käsittelevästä esseestä, jonka kirjoitin vuonna 2003 (siis siitä on jo 7 vuotta, OMG):

"Ihmisen ja eläimen liha rinnastetaan toisiinsa. Opinnäytetyötä tekevän Anna Suvannon mielestä on jopa paljon järkevämpää syödä hyvissä oloissa kasvanutta ihmistä, kun sellaista eläintä, joka on joutunut elämään koko elämänsä ahtaassa kopissa:

Kun ihminen on syönyt jo melkein kaikkea, hänen makunsa kehittyy, hän alkaa vaatia laatua ja on valmis maksamaan siitä, tekemään jopa pieniä uhrauksia. Hän kaipaa puhdasta luontoa, puhdasta ravintoa, hän syö mieluummin esimerkiksi vapaitten kanojen munia kuin häkkikanojen, koska ne ovat maukkaampia ja luonnollisempia, ja jos vapaus ja luonnollisuus ovat hyvän munan mittana, sama pätee varmasti lihaan; ihmislihan täytyy maistua paremmalta kuin vaikkapa porsivan emakon, joka joutuu elämään niin kapeassa karsinassa, ettei se mahdu elämänsä aikana kertaakaan kääntymään.  Toisin kuin te, hyvä kansanedustaja, jonka henkilökohtaisessa käytössä on runsaasti tilaa; kolmattasataa neliötä, ylikin, suuria verantoja ------ En yhtään ihmettele miksi jotkut pistävät teidät mieluummin poskeensa kuin sen emakon, hän sanoi vakavana. (s. 130)



Kannibalismi metaforana antaa merkityksiä siis sekä yhteiskunnassa vallitsevaa sukupuolten väliselle hierarkialle että ihmisen ja eläimen välillä olevalle arvostuskuilulle. Jos kerran ihmiset syövät eläimiä, mikseivät ihmiset syö myös toisiaan?"

Tunnisteet: , , ,