En pysty kasvamaan ihmsenä. En vaan osaa. Olen aivan yhtä kärsimätön evs (ennen vauvan saapumista) kuin jvs (jälkeen vauvan saapumisen). Ote...

Olen kärrrrrsimätön!!!

23.2.10 Satu Kommentteja: 16

En pysty kasvamaan ihmsenä. En vaan osaa. Olen aivan yhtä kärsimätön evs (ennen vauvan saapumista) kuin jvs (jälkeen vauvan saapumisen). Otetaan nyt esimerkiksi vaikka vauvan ruokkiminen.

Tissiruokinta per se ei tunnu yhtään niin kamalalta kuin aluksi ajattelin. No vähän korpesi sairaalassa kun anoppi tuli ensimmäisen vierailulle tuomaan vaatteita (jotka me unohdettiin sairaalakassista) ja me oltiin juuri vauvan kanssa opettelemassa tissien toimintaa. Jotenkin ärsytti kun se ei tajunnut pysyä taka-alalla vaan tuli siihen "tunnen hengityksen niskassani" -läheisyyteen asettelemaan tyynyjä ja auttamaan. Hyväähän hän tarkoitti, mutta ärsytti silti. Tämä oli ensimmäinen ja itse asiassa ainut kerta, jolloin koin rintaruokinnan jotenkin kamalana. Well, siihen on nyt tottunut. Mutta ruokkimiseen liittyy yksi asia, joka tekee musta ehkä vielä hullun. Nimittäin odottaminen!

Baby saattaa syödä puoli tuntia putkeen, välillä jopa tunnin. Mitä ihmettä mun pitäisi tehdä sillä välin? En pysty vaan istumaan paikallaan ja tuijottamaan samaa pistettä. Olen koittanut lukea lehtiä, mutta se ei onnistu, sillä nääpiö perkele tajuaa heti jos yritän tehdä jotain sijaistoimintoa. Se sylkee rinnan ulos suustaan ja alkaa kitistä, että voisinko pliis keskittyä. Pari kertaa olen jo potkinut imetystyynyt lattialle (vauvasta olen tosin pitänyt hyvin kiinni) ja jättänyt homman hetkeksi kesken. Koitan selittää taustalla ihmettelevälle miehelle, että vituttaa tämä odottaminen, ristikoitako tässä pitäis laatia oman pään sisällä, että aika kuluisi! Miehen mielestä lapsen syntymän kaltaiset jutut yleensä muuttaa ihmistä ja lisää kärsivällisyyttä. Mun kohdalla ei kyllä ole käynyt niin, ei ainakaan vielä. Päinvastoin - epäilen että multa tais tulla ne vähäisetkin kärsivällisyyden rippeet istukan mukana ulos. Mammajoogan rentoutusharjoituksistakaan ei ole nyt mitään apua. Huh.

Jos tätä lukee joku jo rintaruokkinut, niin vinkit otetaan avosylin vastaan: miten te saatte ajan kulumaan kun lapsi syö?

*Kirjavinkki*

Löysin Akateemisen alehyllystä kesällä uusille isille tehdyn "vaihtoehtoisen oppaan", Vaippavapaalla. Sen on kirjoittanut  brittimies, joten kirjasta paistaa aika hyvin esiin sikäläinen perhemalli: mutsi on himassa lasten kanssa ja isä hoitaa rooliaan käymällä lasten kanssa pelaamassa jalkapalloa sunnuntai-iltapäivisin. Lisäksi kirjassa on kymmeniä viittauksia siihen, miten äidillä on jo valmis biologinen side lapseensa, kun meidän isien pitää opetella se alusta asti. Mutta näistä kokkareista huolimatta kirja on aika nastaa luettavaa - ja ehdottoman sopiva myös äideille.

Kirjassa kerrotaan raskaudesta, syntymästä ja lapsen ensimmäisistä vuosista vähemmän oppikirjamaisesti. Tässä pari suosikkiani:

- "Ai niin, pian synnytyksen jälkeen vaimosi uumenista tulee ulos jotakin, joka näyttää annokselta epäonnistunutta maalaislihahyytelöä. Tässä vaiheessa ei ole hyvä ajatus osoittaa möykkyä ja sanoa: 'En tiennytkään, että sielä olikin kaksoset. Tämä toinen on kyllä harvinaisen ruma yksilö.'"

- "Sinusta saattaa miehenä tuntua perustellulta joidenkin naisten toive synnytyksestä, jossa ei käytetä mitään kivunlievitystä tai korkeintaan hiukan ilokaasua. 'Ovathan naiset synnyttäneet vuosisatojen ajan, eikä aiemminkaan ole tarvittu mitään epiduraaleja. Synnytys on luonnollinen tapahtuma.' Se on tietysti periaatteessa totta. Mutta noina menneinä viattomuuden aikoina tavattiin myös lääkitä avohaavoja kasvien lehdillä ja amputoida raajoja ruosteisilla maataloustyökaluilla. Saatan olla vanhanaikainen, mutta mielestäni nostalgia voi sopia musiikkiin ja muotiin, mutta ei kivunlievytysmetodeihin. Emme elä turhaan 2000-luvulla.

- Kun tyttäreni oli kolmevuotias, hän juoksi luokseni ja ilmoitti vakavalla äänellä, että iltapäivällä käyneet sähkömiehet olivat 'syöneet äidiltä joka saatanan palan suklaata¨'. -- Pieni lapsi ei tee mitään eroja sanojen 'banaani' ja 'paska' välille. Ne ovat molemmat uusia sanoja, jotka he ovat oppineet kuuntelemalla ja joita he haluavat sitten kokeilla itsekin. Lapsesi oppii kyllä tietämään intuitiivisesti, milloin ei sovi kiroilla.

[caption id="attachment_342" align="alignnone" width="200" caption=""Voit tehdä kodistasi lapsiturvallisen. Se ei silti auta, ne pääsevät aina jostain sisään.""][/caption]

16 kommenttia:

  1. Katso telkkaria. Itse en ole koskaan katsonut näin paljon telkkaria kuin imetysaikana.

    Kirjojen ja lehtien lukemisesta saan vain haaveilla, sillä pikkumies taatusti rupeaa venkoilemaan, jos yritän rentoutua kirjan parissa. Jotain isompaa tabloid-kokoista lärpäkettä voi puolihuolimattomasti selailla, mutta that's about it. Lohdutuksena voin sanoa, että kyllä ne imetyshetket a) harvenevat ja b) lyhenevät.

    VastaaPoista
  2. Kiitos :)
    Meillä ei vaan oo telkkaria, se on vähän kehnoa. Pitäis varmaan hankkia. Netissä riittää luettavaa, mutta se vaatii aina näppiksen klikkailua, ja siihen ei oikein kädet riitä. Oispa joku kätevä kaukosäädin saatavilla läppäreihinkin...

    VastaaPoista
  3. You Tuben Movies osastolta voi valita kauhua, komediaa tai mikä nyt sattuu sen hetken tunnelmaan sopimaan. http://www.youtube.com/movies
    Ja sit kantsii säätää näytönsäästäjään riittävän pitkä viive.

    VastaaPoista
  4. Unikas, ihanaa, kiitos tästä :D

    VastaaPoista
  5. Itse pystyn kyllä lukemaan kevyitä (painoltaan, ei välttämättä sisällöltään :) pokkareita toisella kädellä silloin kun vauvalla menee rinnalla kaikki hienosti. Tosin vähän katkonaistahan tuo lukeminen on....

    Meilläkään ei ole telkkaria, mutta tilasin juuri TV-kaista -palvelun eli suomalaisen telkkarin netin kautta. Sieltä olen nyt katsellut olympialaisia ja muitakin ohjelmia imetyksen ohella. Olen myös tilannut DVD-vuokrauspalvelustamme TV-sarjoja ja katsellut niitä tietokoneelta imettäessäni.

    VastaaPoista
  6. EmmaA, asutko säkin ulkomailla? (Oon niin hormonihöyryissä vielä, että mun muisti on edelleen katkolla...sorry). Mistä tuon suomalaisen telkkarin voi tilata? Olis tosiaankin kivaa katsoa suomalaisia ohjelmia netin kautta. Olen tosi käsi kaikissa tällaisissa - kuvittele, mä en edes osaa ladata laittomia kopioita leffoja tai tv-sarjoja netin kautta :D

    VastaaPoista
  7. Ja sit on tää suomalaisten kanavien netti tv tarjonta:

    YLE
    http://areena.yle.fi/

    MTV3
    http://www.katsomo.fi/

    Nelonen
    http://www.ruutu.fi/

    Sub TV
    http://www.sub.fi/katsonetista/

    VastaaPoista
  8. Minä surffasin, irkkasin ja katsoin televisiota. Pahimmillaan ipana veti tissillä viiden tunnin maratoneja, siinä meinasi kieltämättä takamus puutua.

    Minä en koskaan onnistunut imettämään liinassa (liian iso varustus), mutta jos sen joskus opit ja hyväksi havaitset, se antaa mahdollisuuden liikkua samalla kun vauva syö. Sekin voi olla iso juttu.

    VastaaPoista
  9. tv, lehdet, kevyet kirjat, netissä surffaus, puhelimessa puhuminen (hands free) ja tadaa - SYÖMINEN! Syön tosi usein itse samaan aikaan kuin tuo ipana. Sitten sillä on tomaattitahroja potkareissa :) Ja varo, elä kaa'a kuumaa kahvetta niskaan!

    Ja imetysajat lyhenee varsin nopeaan. Nyt tuo muksu (2,5kk) syö 5-10min/rinta ja joskus ihan harmittaa, kun se on se hetki kun voi hyvällä omalla tunnolla löhötä sohvannurkassa ja parhaimmillaan passuuttaa miestä tyyliin "tekisitkö rakas mulle vähän voileipiä/munakasta/tuotko suklaata/jne. , kun mä en nyt oikein pysty"...

    Mutta kyllä se korpesi silloin alkuun, muistan!!! Tsemppiä!

    VastaaPoista
  10. Telkkari pelastaa, harmi ettei teillä ole. Itse imetin aina kyljelläni maaten sohvalla ja tietty telkkarin edessä. Mulla oli kauhea koliikkivauva, joka rauhoittui ainoastaan tissillä. Siinä sohvalla kuluivat sitten ne ekat pari kuukautta. Tietokoneella ei pystynyt olemaan, koska vauva ei sitä ollenkaan hyväksynyt.

    VastaaPoista
  11. Joo, asun USAssa. Minäkin olen melkoisen heikko näissä nettijutuissa, mutta TV-Kaistaa on helppoa käyttää. Sen voi tilata täältä: www.tvkaista.fi

    VastaaPoista
  12. Kiitos kaikille vinkeistä, eiköhän näiden turvin selvitä seuraavista viikoista.
    Täytyy tosiaan olla varovainen kuuman kahvikupin kanssa ja koittaa olla murustamatta näkkileipää toisen korvaan ;)

    Tvkaista joutuu nyt testaukseen, samoin Youtube. Koitan myös noita nettitv-kanavia. Ji-huu...

    Olis huippua jos tuokin söis kyljeltään, mutta ei se suostu. Lapsemme taitaa olla aika konservatiivinen yksilö: mikään muu ei sovi kuin vaakatasossa sylissä. No, mun käsivarsilihakset ainakin kasvaa sitä kannatellessa. Tyynyjä on nimittäin välillä uskomattoman vaikea asetella oikein. Siitä enemmän seuraavassa postauksessa!

    VastaaPoista
  13. Hei!
    Löysin blogisi toisen blogin kautta. En tiedä tarinaanne tarkemmin enkä ole vielä ehtinyt lukea mitä olet aikaisemmin kirjoittanut, mutta hauskasti sinä kirjoitat vaikeistakin asioista. Luin pätkiä Miehellekin ja häntäkin hymyilytti.

    Onnittelut vauvan johdosta!

    VastaaPoista
  14. Nyt mä sitten "lukaisin" koko sun blogin ja pärskähtelin vähän väliä =D

    Mieletön ulosanti sulla ainakin on! Huippua!

    VastaaPoista
  15. Mafalda, kiitos onnitteluista ja palautteesta :)
    Täällä mennään vaihtelevissa tunnelmissa. Tänään on ollut huomattavasti eilistä parempi päivä. (Sormet ristiin, että vauva ei saa vatsanväänteitä..., kaiken muun kestän ü)

    VastaaPoista
  16. [...] myös kummasti alkanut kotiutua tähän sohvalle. Alkuhan oli vähän hankala. EmmaA:n verraton vinkki Tvkaista-palvelusta on osoittautunut kullanarvoiseksi. [...]

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?