Kätilö "leipoo"

Kävin kätilöllä viime viikolla tarkastuksessa. Visiitti osoittautui aika kovakätiseksi. Olen koittanut parhaani mukaan suojata mahaa kaikilta osumilta. Kun ei enää näe omia varpaitaan, sitä tulee törmänneeksi vähän joka paikkaan. Kuten lattialle pinottuihin kirjoihin, eteisen kenkävuoreen ja keittiön lattialla lojuvaan roskapussiin. Ja aina on joku kulma tiellä! Mutta ilmeisesti tyyppi on hyvin suojautunut, sillä riuskaotteinen kätilö ei kyllä kämmenvoimiaan säästellyt. Mamma leipoi vatsaani kuin sitkeää pullataikinaa! Hän halusi tarkistaa, miten päin kaveri tilassa lilluu. Se on jo kääntynyt pää alaspäin. Voi helvetti, en siis saa sektiota!

No en kyllä edes tiedä, kumpi on kivun kannata pahempi, sektio vai alatiesynnytys, mutta olin tiedosta joka tapauksessa aika hämmentynyt. Kätilö esitteli kaksi vaihtoehtoa. "Joko voit valita tällaisen kodikkaan pesän, jossa on lämminvesiallas jossa voi myös synnyttää, saat akupunktiota ja hierontaa ja kaikkia vaihtoehtoisia kivunlievitysmuotoja niin halutessasi. Mutta jos haluat epiduraalin heti sairaalaan saavuttuasi, jodut tänne sairaalaosastolle, siellä on kovat sängyt ja kliininen ilmapiiri."

Mikä myyntipuhe! Ei varmaan tarvitse erikseen sanoa, että täällä päin epiduraalia toivovia katsotaan kieroon. En minä halua valaaksi millekään kovalle hoitopöydälle! Vedessä lilluminen kuulostaa sitä paitsi ihanan rentouttavalta. Mutta ei kai sinne nyt synnyttää voi? En halua loppuvaiheesta lillua kaikissa mahdollisissa ruumiineritteissä alasti. Yök. Kätilö tosin vakuutti, että ei sitä siinä vaiheessa kuule paljoa mieti, synnytyksen jälkeen sieltä keitosta voi nousta pois ja ottaa nopean vesisuihkun.

Jaajaa, tässä on vielä neljä viikkoa aikaa a) toivoa että vauva kääntyy väärinpäin ja minut on pakko leikata tai b) koittaa jotenkin päästä irti tuosta borschkeitto-mielikuvasta.

Nyt kiiruhdetaan miehen kanssa mammajoogan pari-iltaan! (Voitte kuvitella, että jouduin tekemään vähän töitä saadakseni miehen vakuuttumaan tämän iltaohjelman tärkeydestä :) )

Tunnisteet: ,