Kävin kätilöllä viime viikolla tarkastuksessa. Visiitti osoittautui aika kovakätiseksi. Olen koittanut parhaani mukaan suojata mahaa kaikilt...

Kätilö "leipoo"

10.1.10 Satu Kommentteja: 3

Kävin kätilöllä viime viikolla tarkastuksessa. Visiitti osoittautui aika kovakätiseksi. Olen koittanut parhaani mukaan suojata mahaa kaikilta osumilta. Kun ei enää näe omia varpaitaan, sitä tulee törmänneeksi vähän joka paikkaan. Kuten lattialle pinottuihin kirjoihin, eteisen kenkävuoreen ja keittiön lattialla lojuvaan roskapussiin. Ja aina on joku kulma tiellä! Mutta ilmeisesti tyyppi on hyvin suojautunut, sillä riuskaotteinen kätilö ei kyllä kämmenvoimiaan säästellyt. Mamma leipoi vatsaani kuin sitkeää pullataikinaa! Hän halusi tarkistaa, miten päin kaveri tilassa lilluu. Se on jo kääntynyt pää alaspäin. Voi helvetti, en siis saa sektiota!

No en kyllä edes tiedä, kumpi on kivun kannata pahempi, sektio vai alatiesynnytys, mutta olin tiedosta joka tapauksessa aika hämmentynyt. Kätilö esitteli kaksi vaihtoehtoa. "Joko voit valita tällaisen kodikkaan pesän, jossa on lämminvesiallas jossa voi myös synnyttää, saat akupunktiota ja hierontaa ja kaikkia vaihtoehtoisia kivunlievitysmuotoja niin halutessasi. Mutta jos haluat epiduraalin heti sairaalaan saavuttuasi, jodut tänne sairaalaosastolle, siellä on kovat sängyt ja kliininen ilmapiiri."

Mikä myyntipuhe! Ei varmaan tarvitse erikseen sanoa, että täällä päin epiduraalia toivovia katsotaan kieroon. En minä halua valaaksi millekään kovalle hoitopöydälle! Vedessä lilluminen kuulostaa sitä paitsi ihanan rentouttavalta. Mutta ei kai sinne nyt synnyttää voi? En halua loppuvaiheesta lillua kaikissa mahdollisissa ruumiineritteissä alasti. Yök. Kätilö tosin vakuutti, että ei sitä siinä vaiheessa kuule paljoa mieti, synnytyksen jälkeen sieltä keitosta voi nousta pois ja ottaa nopean vesisuihkun.

Jaajaa, tässä on vielä neljä viikkoa aikaa a) toivoa että vauva kääntyy väärinpäin ja minut on pakko leikata tai b) koittaa jotenkin päästä irti tuosta borschkeitto-mielikuvasta.

Nyt kiiruhdetaan miehen kanssa mammajoogan pari-iltaan! (Voitte kuvitella, että jouduin tekemään vähän töitä saadakseni miehen vakuuttumaan tämän iltaohjelman tärkeydestä :) )

3 kommenttia:

  1. Epiduraali on ihan loistava! Suosittelen lämpimästi. Synnytin kuukausi sitten ja sain epiduraalin aika hyvissä ajoin ja sen vuoksi koko synnytyskokemuksesta jäi hurjan positiivinen kuva. Kaikki meni lääkityksessä ihan nappiin.

    Synnytys on ihana kokemus (todella), vaikka olisikin vähän lääketieteellisempikin tapahtuma. Epiduraalia on siis ihan turhaa pelätä tai hävetä (oikeesti, voiko joku hävetä sen ottamista???)

    VastaaPoista
  2. Moi EmmaA, kiitos kommentista! Ei minustakaan epiduraalin ottamisessa ole tosiaankaan mitään hävettävää. Jos se tekee synnytyksestä mukavamman ja kestettävämmän, niin miksi sitä ei kannattaisi ottaa. Monet lääkärit kenen kanssa olen puhunut, ovat ihan pro-epiduraali-henkisiä. Mutta ne kätilöt... Kaikki minua tähän mennessä hoitaneet ovat ensisijaisesti puhuneet kaikesta muusta kivunlievityksestä ja viimeisessä sivulauseessa sanoneet, että JOS nyt haluat sen epiduraalin ottaa, niin sitten se synnytyspaikka siellä sairaalassa ja synnytystyyli on paljon sairaalamaisempia, ei ole niin "kotoista" (mitä sekin tarkoittaa?). Ja kun yritän kysyä, että mitä siinä epiduraalissa on, millainen lääke se on, miten se laitetaan ja milloin se pitää ottaa että se vaikuttaa, niin en saa oikein mitään kunnollista vastausta. "Siellä sairaalassa ne lääkärit sitten laittaa", on tähän mennessä konkreettisin vastaus :) Ei kovin mieltä ylentävää. Tässä on vielä muutama viikko aikaa miettiä asiaa ja lukea aiheesta, parin viikon päästä meillä on sairaalassa joku synnytys"kurssi", siellä ehkä saa enemmän tietoa kuin terveyskeskuksessa. Let's hope for the best :D

    VastaaPoista
  3. Kyllä veteenkin voi synnyttää, ja monet sen puolesta puhuvat hehkuttavat nimenomaan sitä, miten vesi kannattelee vartalon painoa. Minä en koskaan ammeeseen asti edes päässyt, joten paha sanoa.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?