Tänään aamulla menin mammajumppaan, ja kuten kaikkina muinakin aamuina, siellä on yksi konttaamaan oppinut pikkulapsi, joka saa verenpaineen...

Ahdistelua jumppatunnilla ja kamala vauvavitsi

25.11.09 Satu Kommentteja: 4

Tänään aamulla menin mammajumppaan, ja kuten kaikkina muinakin aamuina, siellä on yksi konttaamaan oppinut pikkulapsi, joka saa verenpaineeni nousemaan. Tuon pojan lisäksi tunnin vaipankantajiin kuuluu kolme jumppamatoilla selällään makaavaa, vähän  nuorempaa tyttövauvaa, jotka eivät vielä osaa ryömiä eteenpäin vaan möllöttävät tyytyväisenä kattoon katsellen.

Tuo vanhempi poika ahdistelee niitä tyttövauvoja mennen tullen. Konttaa niiden päälle, vie lelut ja istuu naaman päälle. Jotenkin etoo. Eikä pojan äiti tee mitään, hän vaan naureskelee aktiiviselle jälkikasvulleen. Mielenkiinnolla odotan sitä aamua, kun pikkutyttöjen äideistä joku avautuu kunnolla. Epäilen, että se tapahtuu aika pian.

Jos natiainen ryömisi oman vauvan päälle, pyytäisin kyllä kyseistä äitiä pitämään lapsensa aisoissa, hankkimaan sille hoitajan tai lukitsemaan sen pukuhuoneen vaatekaappiin.

Asiasta toiseen. Kuulin tänään ihan kamalan sovinistiaiheisen vauvavitsin. Pahoittelen jo etukäteen, älkää lukeko tästä eteenpäin, jos olette herkkänahkaisia.

Mieheni tuttava kertoi vitsiä omista lapsistaan. ”Minulla on kotona kolme pronssipalkintoa. Tiedätkös mitä se tarkoittaa?”

No en tiennyt.

”No sitä tietysti, että meille on syntynyt kolme tyttöä. Poika on näes kultamitali, vammainen poika on hopeakannu ja tyttövauva pronssia.”

Yök. Ei paljon naurattanut. Saatanan sukupuolipaskiaiset ja vammaisia dissaavat. (Myönnän, tää on herkkä kohta.) Olen tosin jo oppinut nauramaan sovinistivitseille, ehkä nuo vauvavitsitkin uppoaa aikanaan...

 



*Kirjavinkki*

Tämä on kirja, jota en ole vielä lukenut, mutta toivon sitä joululahjaksi (vinkiksi vaan siskoille, jotka lukee tätä blogia :) ).

TIME-lehdessä oli pari viikkoa sitten mainio tiiserijuttu ”How They Did It” Barack Obaman presidentinvaalikampanjapäällikön David Plouffen kirjoittamasta kirjasta.

En ole aikaisemmin juuri pitänyt TIME-lehdestä, esimerkiksi hieman vastaavanlaisen Economistin jutut tuntui paljon kiinnostavimmilta. Mutta viime aikoina TIMEssä on ollut ihan järjettömän hyviä juttuja. Läpyskän artikkelit on vähän lyhyempiä ja lehti ohuempi, taitaa johtua vaan siitä.

Mutta eniveis, jos TIMEn artikkeli antaa yhtään oikean kuvan Plouffen kirjan sisällöstä, niin luvassa on aika yksityiskohtainen selostus Obaman vaalikampanjan vaiheista. Miten Obama reagoi kuultuaan Palinin varapressanimityksestä? Miten demokraattien varapresidentti valittiin? Miksi H. Clinton oli mukana vielä top 5 -listalla mutta ei enää top kolmosessa? Mitä Barack söi aamiaiseksi?

En ole mikään jenkkipolitiikan nörtti, mutta Obama vaan on niin ihana ja sen kampanja niin hieno, että tämä kirja on kyllä hankittava.

[caption id="attachment_121" align="alignnone" width="107" caption="Dokumentaarinen ja ilmeisen mukaansa-tempaavasti kirjoitettu kuvaus Obaman presidentin-vaalikampanjasta."][/caption]

 



 

4 kommenttia:

  1. Tervehdys!
    Yhteinen ystävämme ystävällisestä pyynnöstä vuosi blogisi osoitteen, ja luin sen nyt yhdeltä istumalta läpi. Se aiheutti jatkuvaa ääneen nauramista ja suurta lämmön tunnetta: miten joku voikin olla niin oma itsensä - huolimatta raskaudesta tai ehkä juuri siksi. Onnitteluyläfemmat muutosten johdosta.

    Raportoi välittömästi, jos se konttaava mukula lukitaan vaatekaappiin!

    VastaaPoista
  2. Moi Kata! Superia, että säkin oot täällä :-D

    Lupaan toki raportoida heti, jos ja kun lapsi lukitaan kaappiin. (Jotta kukaan ei menetä tämän takia yöuniaan, niin kerrottakoon että siinä kaapissa on onneksi reikiä, eli se saa happea. Plus kaappi on niin iso, että lapsi pystyy konttaamaan siellä ympyrää.)

    Mun pitää ehkä yrtittää ottaa salakuva tuosta "köyrimistilanteesta". Se nimittäin näyttää ulkopuolisen silmissä aika hassulta, kun vuoden ikäinen sälli könyää pienten tyttövauvojen päälle. Huhhuijaa. Toisaalta kuulin just kuinka mun vanhuudenhöperyyteen vajonnut appiukko on alkanut nipistellä päivähoitokotinsa naispuolisia "kollegoitaan" pyllystä. Eli kaikki me lähdetään vaipoista ja päädytään niihin...

    VastaaPoista
  3. Tämä kirjoitussarja toisista äideistä on niin hulvatonta luettavaa, ettei parempaa voisi olla. Toivon perverssillä tavalla, että tapaat mahdollisimman typeriä toisia äitejä, että saisin lisää hauskaa luettavaa. :)

    VastaaPoista
  4. salamatkustaja1/25/2011 5:39 ip.

    Tomomi, kiitos :) Mäkin toivon sitä. Mutta mä vähän veikkaan, että olen kohta itse muuttumassa sellaiseksi. Apuva. (No vitsivitsi.)

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?