Islantilainen joulu alkaa huomenna

Islannissa on monella tapaa merkillinen joulu. Aloitetaan niistä pukeista. Täällä joulupukkeja on kolmetoista. Ne laskeutuvat yksi kerrall...

Islannissa on monella tapaa merkillinen joulu. Aloitetaan niistä pukeista. Täällä joulupukkeja on kolmetoista. Ne laskeutuvat yksi kerrallaan kotivuoreltaan lähimpään asutuskeskukseen pitämään meteliä ja aiheuttamaan hämminkiä. Huomenna tulee heistä ensimmäinen: Stekkjastaur eli Aidantolppakamu. Hänen harrastuksensa on ahdistella lampaita ja viedä niiltä maidot. Täällä Reykjavíkissa joulupukit asuvat tuossa läheisellä Esja-vuorella, josta tyypit sitten vaeltavat tänne kaupunkiin. Tai ehkä ne ottavat bussin, kuka tietää...


Joka päivä tulee uusi pukki ja jouluaattona niitä mesoaa täällä kolmetoista. Osa niistä varastaa ruokaa keittiöstä, osa kiusaa eläimiä navetassa ja lampolassa ja yksi tyyppi pöllii kaikilta lapsilta kynttilät. Ne pistävät pystyyn oikein islantilaisen perinnejoulun: pyhäpäivät pimeässä ilman ruokaa!

Semi-ilkeiden joulupukkien sielunelämää ymmärtääkseen pitää tuntea heidän perhetaustansa. Joulupukkien äiti on karmea vuorenpeikko Gryla, jonka harrastus on joulun alla syödä lapsia. Iso säkki selässään se harvahampainen vanha muori juoksee vuorenrinnettä alas kylään, heittää saaliin säkkiin ja juoksee takaisin kotikololleen laittamaan ruokaa. Joulupukkien isää ei tunne kukaan. Pukkien äiti ja isä kun ovat jo aikapäiviä sitten eronneet. Pukkien kotiluolassa asustelee kyllä isäpuoli, mutta hän on patalaiska, laiha ja hiljainen ukkeli, joka löhöää luolan sohvalla ja räkii kattoon. Hänestä ei kovin paljoa mitään muuta tiedetäkään.  

Tällä perheellä on lemmikkieläinkin; isokokoinen musta kissa, jota myös Joulukissaksi kutsutaan. Ei ole mikään lempeä joulumielenlevittäjä hänkään. Kissa on joulunajan pedantti siveyspoliisi. Mirrin tehtävänä on raadella ja syödä kaikki ne ihmiset, jotka ovat jouluna pukeutuneet rikkinäisiin tai likaisiin vaatteisiin.

Joulukissaa ja Grylaa pelätään edelleen, mutta nuo kansantarinoiden joulupukit osaavat olla myös mukavia ja lapset niitä kovasti odottelevat kylään. Pukeista jokainen nimittäin tuo tullessaan lapsille pienen lahjan. Ikkunalaudoille laitetaan kenkä, johon pukki jättää pienen merkin itsestään. Pahin jäynä on jättää kenkään raaka peruna, mutta aika harvoin semmoista sattuu. Useimmiten siellä kengässä odottaa aamulla mandariini, tikkari, ehkä kirja tai tarroja.


Me asettelimme lasten kanssa kengät ikkunalaudalle tänään. Kuopus on vielä vähän kujalla tämän perinteen kanssa: häntä harmitti kovasti, että näitä kivoja pahvikenkiä ei voikaan vetää jalkaan.  Damn! Esikoinen puolestaan kiskaisi minua sivummalle varmistaakseen ettei kuopus kuullut: 

Kai sä äiti oot muistanut käydä hankkimassa ne kenkään laitettavat lahjat? Tänään ehtii vielä kauppaan!

Eipä huolta. Huomenna aamulla näihin postmoderneihin pahvitötteröihin on ilmestynyt poniaiheisia tatuointeja. 


Rullasin kasvoilta vuosia +30 % alennus

Loppuvuoden kosmetiikka- ja ihonhoitokatsaus alkaa olla lopuillaan. Tämä postaus sinetöi sen.  Kaupallinen yhteistyö: Swiss Clinic ...

Loppuvuoden kosmetiikka- ja ihonhoitokatsaus alkaa olla lopuillaan. Tämä postaus sinetöi sen. 

Kaupallinen yhteistyö: Swiss Clinic ja Suomen Blogimedia


Olen loppuvuoden aikana tutustunut töiden kautta ihonhoitojuttuihin, testaillut erilaisia tuotteita ja löytänyt muutamia ratkaisuja tämän kuivan talvi-ihon ja viime vuosien aikana syventyneiden kauneusjuovien hoitoon. En yhtään liioittele kun sanon, että kasvojeni ihossa on viime kuukausien aikana tapahtunut isoja muutoksia. Vertailun vuoksi tässä alla yksi kuva viime syksyltä ja toinen kuva viime viikolta.

2016.

2017.

Ihoni ei vain näytä, vaan myös tuntuu pehmeämmältä ja joustavammalta kuin aikaisemmin. On toki hauskaa näyttää virkeämmältä, mutta vielä kivempaa on uusi tunne kasvoilla. Sitä on hankala täsmällisesti sanoittaa, mutta suurimman eron huomaan kun liikuttelen kasvojani. Aamuisin kun herätessäni haukottelen ja availen silmiäni kasvoja ei kuivuus kiusaa vesitipan vertaa. 

Isoimman eron huomaan kuitenkin töitä tehdessä. Minulla on nimittäin tapana kirjoittaessa "murjottaa". Siis otsani rypistyy, suupieleni vääntyvät alaspäin ja nenäkin menee vähän kasaan. Itsehän en tätä ilveilyäni huomaa, mutta välillä samassa toimistohuoneessa kanssani töitään tekevää puolisoani nämä pellenilmeeni kovasti hymyilyttävät. Etenkin kun hän on jo vakuuttunut siitä, että en ole kenellekään vihainen, vaan tällä naamalla minä keskityn.

Kasvojen kirjoitusasento on vaivaton. Saan venytellä naamaani luomispuuskissa juuri siihen asentoon kuin haluan, eikä ihoa kiristä eikä se kutise. Iho joustaa. 

Nykyisten jokapäiväisten ihonhoitorutiinieni takana on luonnonkosmetiikan puolelta kasvovesi-seerumi-kasvoöljy-voide. Lisäksi olen alkanut kuurimuotoisesti rullata ihoani Swiss Clinicin  Skin Rollerilla, jota kutsun rollaattoriksi. (Oikeampi nimitys on mikroneulausrulla.)


Rollaattorin hyvin pienet ja hyvin terävät neulat tekevät ihoon mikrokanavia eli pikkuruisia reikiä. Rullaamisen jälkeen kynnetylle pellolle levitetään saman valmistajan Rejuvenating Serumia, joka kiihdyttää ihon uudistumista.

Periaate on ihan sama kuin urheilussa. Kun treenataan, rikotaan lihaksia, että ne korjaantuessaan voimistuisivat. Treenaamisen jälkeen on syytä levätä ja pitää taukopäiviä, jotta treeneistä on oikeasti jotain hyötyä. Sama juju tässä: kasvoja ei kuulu rullata jokainen päivä. Tämä on kuuriluonteinen, muuta ihonhoitoa täydentävä hoito.

Olen rullannut iltaisin puhdistettuja kasvojani noin nelisen minuuttia kerrallaan. Sen jälkeen olen levittänyt tuon beetaglukaania sisältävän hoitoseerumin, joka kiihdyttää ihon uusiutumista ja vahvistaa syntynyttä uutta ihoa. Seerumin levittämisen jälkeen odotan tunnin tai pari ja ennen kuin menen nukkumaan, laitan iholle normaalit tuotteet eli öljyn ja voiteen. Olen toistanut hoidon viikon ajan joka ilta ja pitänyt sen jälkeen viikon mittaisen tauon. Huomenna alkaa taas hoitoviikko.

Koska Skin Roller tekee ihoon pieniä reikiä, on äärimmäisen tärkeää pitää huolta rullan puhtaudesta:

- Desinfioi Skin Roller jokaisen käytön jälkeen (esim. Swiss Clinicin omalla suihkeella)
- Rulla on henkilökohtainen, eli älä lainaa sitä kaverille.
- Käytä rullaa vain puhtaalle iholle, eli ei missään nimessä esim. meikin päälle.


Tulosten pitäisi valmistajan mukaan näkyä 1–3 viikossa rullaamisen aloittamisesta. Minä huomasin erot ensimmäisenä taukoviikon alussa. Iho näytti terveeltä, pehmeämmältä ja freesimmältä. Rullaaminen ei tuntunut epämiellyttävältä eikä aiheuttanut punoitusta tai muitakaan oireita, vaikka minulla on käytössä rulla, jonka neulat ovat valikoiman pisimpiä eli 0,5 mm. Ensi viikolla aloitan seuraavan seitsemän päivän kuurin ja sen jälkeen hieman pidemmän tauon. Harkitsen seuraavaa kuuria uudestaan parin kuukauden kuluttua.

Vaikka käytänkin nykyään päivittäisessä ihonhoidossa luonnonkosmetiikkaa, Swiss Clinic ei sitä ole. Olen kuitenkin kokenut tuotteen tehokkaaksi ja toimivaksi, joten olen ottanut sen osaksi kuuriluonteista ihonhoitoa, vaikka se ei luonnonkosmetiikkaa olekaan. Tuotteet valmistetaan Sveitsissä eikä niiden testaamisessa ole käytetty eläinkokeita. 


Swiss Clinicillä on nyt meneillään joulutarjous: jos tilauksen arvo ylittää 50 euroa, saa tilauksen kokonaissummasta 30 prosentin alennuksen. Eli tämä tuotepaketti, johon sisältyy rulla, seerumi ja rullan desinfiointiaine maksaa alennuksen kanssa noin 70 euroa. Kokemukseni mukaan tämä setti riittää noin kolmen kuukauden mittaiseen rullailuun, jos noudattaa tahtia viikko hoitoa ja viikko lepoa. Alennus näkyy ostoskorissa automaattisesti.