Tietoa mainostajalle ›

28.6.2016

Islanninhevonen parhaimmillaan

Islanninhevonen on kauneimmillaan pitkän ratsastusvaelluken jälkeen. Silloin sen tukka on onnesta sekaisin. Se on levollinen kivasta ulkoilulenkistä vaihtelevissa maastoissa, tyytyväisen raukea pitkän urakan jälkeen ja yhtä innoissaan tulevasta laidunhetkestä kuin toimistotyöläinen kesälomaa edeltävänä perjantaina. Villi, vapaa - ja ihanan väsynyt!



Eilen ratsastin Húnilla, joka nukahti melkein laukan liitovaiheessakin. Tänään eteenpäin vyöryi Stormur eli "Myrsky". Ei ollut yllätysmyrsky vaan pysyi juuri niissä lukemissa missä pitikin, pyyhälsimme jopa läpi alhaalla roikkuvan pilven.

Tälläkin työmatkalla on siis taas ollut aivan tajuttoman ihanaa. On paistanut aurinko, satanut, huomattu sateenkaari ja heitetty kastikekauhalla vettä Grenivikin uimahallin "suomalaisen saunan" kiukaalle. Rannikolla töltätessä on tietysti nähty merellä valaitakin. Niin, ja illalla ohi ajoi joku paikallinen äksyilijä, joka näytti tien vieressä kävelevälle reissuporukallemme keskaria. Ha! Kyllä nyt joka kylässä pitää oma kylähullunsa olla ja häneenkin siis törmäsimme tänään.
Päivitän lisää Islanti-retken reissukuvia Hellmanns'in Instagram-tilille tämän viikon ajan. Klikkaa siis sinne, niin pääset kuvien kautta reissuun mukaan. (Olen Hellmanns'in instan vierailijana tämän viikon ja tykitän retkeilykvia sinne;  omaa Instaani päivitän vasta tämän ulkoilmatyörupeaman jälkeen.)
Kuvissa Gardur, Húni, Stormur, Snuda ja Hallgerdur tukkaruuhkakollegoineen viiden tunnin maastovaelluksen jälkeen. Vähän väsähtäneet, villit ja tyytyväiset.

Onneksi itse olen todella virkeä eikä takalistooni satu yhtään (juu ei).

Iha-haa, nyt nukkumaan, että huomenna jaksaa kiivetä tulivuorelle!

27.6.2016

Aidosti islantilainen - osa 2

Näin kesäisin syömme välillä lounaan ulkona. Sää ei välttämättä salli bikinipiknikkiä kuumilla kallioilla. Ehei. Enemmänkin se on eväiden syömistä nopeasti villapaidat päällä jossain laavakumpareen tasaisimmassa kohdassa. Mutta ulos mennään, jos niin on kerran päätetty! Islannin vuoden keskilämpötila on 4 astetta, eli jos täällä tehtäisiin asioita vain kuin on hyvä ilma, täällä ei tehtäisi mitään. Koskaan.
Islantilaisista eväistä yksi on ylitse muiden: tonnikalasalaatti. Se on asia, jota löytyy anopin jääkaapista melkein aina. Muoviseen tuppervaara-astiaan huolellisesti pakattua túnfisksalladia. Salaatin ulkonäkö on aika epäesteettinen (haaleanruskeaa mönjää, jossa valkoisia sattumia), mutta voi luoja se on hyvää. Eikä ole mitään dieettiruokaa tämä. Tunasalaattia kun lappaa muutaman lusikallisen kahden paahtoleivänpalan väliin, on käsissä aivan täysi lounas.

Islantilaiseen ilmastoon eväs sopii mainiosti. Tonnikalaleivät voi syödä nopeasti ja grillillä kikkailematta. Kylmällä ilmalla ne voi syödä vaikka ihan lapasia riisumatta. Se on mainio päiväretkien ulkoilueväs: muovipussiin pakattu leipä vain paranee muhiessaan satulalaukussa yhden päivän (mutta ei kahta, koska tässä on kananmunaa ja majoneesia).


Tässäpä ohje teillekin:

Islantilaiset perhe-eväät: paahtiksia ja tonnikalasalaattia

7 tonnikalaleipää
- 4 kovaksi keitettyä kananmunaa (jäähdytettyinä)
- muutama ruokalusikallinen majoneesia
- purkki tonnikalaa (vedessä)
- muutama ruokalusikallinen skyriä/maustamatonta jogurttia/maustamatonta hapanmaitoa/kermaviiliä/ranskan kermaa tms.
- mustapippuria, suolaa ja sitruunapippuria
- 14 paahtoleipäpalaa
- koristeeksi persilijaa (ei oleellista...)


Muusaa kananmunat. Valuta tunapurkista vesi pois ja painele tonnikala haarukalla mujuksi. Sekoita muna- ja tunamurska, heitä sekaan majoneesi ja skyr (tai esim. kermaviili), mausta maun mukaan. Levitä paahtoleivänpalan päälle, sulje leipä toisella paahtispalalla ja nauti tai pakkaa mukaan evääksi. 

Sitten vain ulos retkelle - ja sää ei ole tekosyy. Se on pukeutumiskysymys. 

--

Islantilaisuudella muhinoivan Aidosti islantilainen -sarjan jutut blogista löydät tällä tunnisteella: #aidosti islantilainen